keskiviikko 11. toukokuuta 2022

Esikasvatettavien kuulumisia

Tässä pieni katsaus toukokuun alun tilanteeseen esikasvatettavien osalta. Omiin ruukkuihinsa on nyt koulittu tomaatin ja paprikan taimet. Kirsikkatomaatit ovat seuraavana vuorossa koulittavaksi.


Pieni yllätys oli jo päiväyksen reippaasti ylittäneet vesimelonin siemenet, joista kaikki innostuivat itämään, vaikka ensin oli kovin hiljaista purkin pohjalla. Viime kesänä yritin ensimmäisen kerran vesimeloneja kasvattaa, mutta en saanut niitä tätä vaihetta pidemmälle. Koetetaan siis tänä vuonna uudestaan! Vesimelonit tarvitsevat paljon lämpöä, ovathan ne trooppisten maiden kasveja. Samoin paprikat kaipaavat paljon lämpöä jo taimikasvatusvaiheessa.

Idätysvaiheessa parhaaksi paikaksi on osoittautunut kylppärin lattia. Se on paitsi lämmin, myös paikkana hämärä, jota jotkut siemenet kaipaavat itääkseen. Sitten kun siemenet ovat lähteneet itämään, siirrän ne joko pohjois- tai eteläikkunalle riippuen paljonko kunkin lajin taimet kaipaavat valoa ja lämpöä. Eli paprikat eteläpuolelle ja tomaatit pohjoispuolelle. Viimeisimpänä laitoin kasvihuonekurkut, maissit ja kesäkurpitsat itämään. Loput siemenet menevätkin suoraan avomaalle kesäkuun alussa säistä riippuen.

Esikasvatuksessa on siis tällä kertaa:

-tomaatti (Moneymaker)

-tomaatti (Roma)

-kirsikkatomaatti

-paprika

-kuukausimansikka (Rügen)

-maissi (Golden Bantam)

-kesäkurpitsa (Black Beauty)

-vesimeloni

-ruusukaali (Groninger)

-kasvihuonekurkku (Kiinalainen käärme)

-ryhmäsamettikukka (Carmen)

Jännä nähdä miten kylmempi kevät vaikuttaa, että pääseekö näitä viemään kesäkuun alussa jo ulos. Säiden mukaanhan tässä edetään.





perjantai 8. huhtikuuta 2022

Puutarhakirjoja ja kotipuutarhurin säästövinkit

Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä

Näinä aikoina ruuan kasvattaminen on varmasti ajankohtaisempaa kuin aikoihin. Hyviä oppeja saa paitsi kantapään kautta kokeillen, myös alan kirjoista. Minulla on ollut luettavana tässä muutama mukava kirja, joissa on hyviä vinkkejä puutarhan ystäville. 

Kati Jukaraisen, Maria Kesäsen ja Hanna Sumarin Keittiöpuutarha - siemenestä lautaselle* antaa hyviä neuvoja etenkin idätysvaiheeseen, taimien koulimiseen ja karaisemiseen eli ulkoilmaan totuttamiseen. Kirjassa on myös osio hedelmäpuista ja marjapensaista sekä reseptejä. 

Sonja Lumpeen Kotipihan kasvihuone* on kiva fiilistelevä ideaopas erilaisiin tapoihin ja materiaaleihin toteuttaa kasvihuone. Kirja esittelee myös yleisimmät kasvihuoneessa kasvatettavat kasvit ja niiden tuholaiset sekä näiden luonnonmukaisen torjunnan kuten nokkosista liotetun torjuntasuihkeen valmistuksen. 

Bella Linden ja Lena Granefeltin Omasta maasta - omavaraisen kotipuutarhurin käsikirja* on tietopaketti viljelyn perusteista niin maaperän kuin muiden viljelykasvien kasvatusolosuhteiden suhteen. Kirjan kansilehdillä on myös puutarhurin vuosikalenteri. Toki koska kirja on ruotsalainen, eivät kaikki ajoitukset aivan osu yksiin meidän ilmaston kanssa, mutta viitteellisesti. 

Tiina Hälvän ja Marcel Hägglundin Ruokaa omasta maasta on samantyyppinen opas kotipuutarhaan kasvualustasta lähtien. Tässä kirjassa on runsaasti kivoja reseptejä.

Puutarhan hoitoa, kuten mitä vain muutakin harrastusta, voi tehdä joko isolla tai pienellä budjetilla. Minulle tärkeää puutarhassa on, että se on edullinen iloa tuottava harrastus, josta on hyötyäkin eli syötävien kasvien viljely on merkittävä osa sitä. On nimittäin suhteellisen helppoa kasvattaa kukkivia kukkia, mutta että kasvista saisi jonkunlaisen sadon vihanneksia, vaatii jo enemmän tietoa ja taitoa. Tuottaa myös ihan eri tavalla iloa, kun puutarhasta saa tarjottavaa omaan pöytään. Rento ote on lisäksi itselleni tässä tärkeää, joskus onnistuu ja joskus ei niinkään. 

Kotipuutarhan hintaan vaikuttaa paljon esimerkiksi se, kasvattaako kasvit itse siemenestä asti tai minkä kokoisina taimina kasvit ostaa. Tai rakentaako kasvihuoneen itse vanhoista ikkunoista ja muista jämätarvikkeista vai ostaako sen valmiina. On monta muutakin tapaa säästää puutarhassa ja tässä muutama vinkki koosteena. Puutarhahommissa luovuus on valttia!

* Kasvata kasvit ja kukat itse siemenestä tai jos et halua ihan niin alusta lähteä, osta kasvit ja kukat ihan pikkutaimina. Itse kylvän vihannekset enimmäkseen siemenestä, mutta ostan esimerkiksi lempikesäkukkani petuniat pikkutaimina, jotka istutan entisiin amppeleihin ja kesäkuun puolivälissä ne yleensä jo rönsyilevät kauniisti yli amppelista. Tulee edukkaammaksi kuin ostaa valmiina amppeleita.

* Idätä siemenet vaikkapa tomaattirasioissa, noutolounasrasioissa, joissa on kirkas muovikansi (minikasvihuone!), kananmunakennoissa tai maitopurkin pohjissa. Myös sanomalehdistä voi taitella maatuvat idätysastiat.

* Kerää syksyllä kukkien siemeniä talteen. Tällaisia helposti kerättäviä ovat esimerkiksi krassien ja monien muiden kesäkukkien siemenet.

* Käytä kukkaruukkuina käytöstä poistettuja hauskoja esineitä kuten vuotavia kiuluja, vanhoja kattiloita ja muuta vastaavaa. Tai vaikka rikkinäisiä kumisaappaita! Tässä on vain mielikuvitus rajana.

* Kompostoi keittiöbiojäte ja käytä valmis komposti puutarhan maanparannukseen. Käytä myös käytettyjä kahvinpuruja lannoitteena ruusuille, hortensioille ja muille rodokasveille, jotka viihtyvät happamassa ja tykkäävät juurikin kahvinpuruista lannoitteena. Kaikki kukat ja kasvit eivät tästä pidä eikä puruja kannata kovin suuria määriä laittaa kerralla niillekään, jotka siitä pitävät.

* Jaa perennakasveja ystävien kesken! Meillä on syreenit, kuunliljat, vuorenkilvet, ruusu sekä vaahterapuu lahjaksi saatuja ja muualta siirrettyjä. Suosi muutenkin monivuotisia kukkia ja istutuksia, niin ei tarvitse joka vuosi hommata uusia kesäkukkia. Esimerkiksi monivuotisen orvokin voi syksyllä istuttaa kukkapenkkiin ja sieltä siirtää tarvittaessa taas kukkaruukkuun kesäksi. Muista myös pistokkaista lisääminen.

Näin huhtikuussa onkin aika kylvää ja esikasvattaa monia puutarhakasveja, kuten paprikaa ja tomaattia. Tomaatit onkin taimella, kohta ne on koulittava suurempiin ruukkuihin. Huhti-toukokuun vaihteessa menee esikasvatukseen seuraava erä puutarhakasveja, muun muassa maissia ja kesäkurpitsaa. Mukavaa kevään odotusta!






keskiviikko 9. maaliskuuta 2022

Kevättalven lankavinkit ja alekoodi

Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä

Tässä pari lempilankavinkkiä tältä talvelta. 

Dropsin Merino Extra Fine -lanka* on etenkin asusteisiin, kuten lapasiin ja pipoihin, hyvin sopiva lanka. Toki se käy myös ihan neuleisiin, tällainen merinolanka on tosin painavampaa kuin keveät villalangat, joten siksi oma suositus on käyttää tätä nimenomaan asusteisiin. Kuvassa alla sävynä Dark Heather. 

Toinen lempiyhdistelmäni on neuloa hattaraisella Drops Kid-Silk Mohair -langalla* yhdessä jonkin alpakka- tai alpakkasekoitelangan, kuten Drops Airin kanssa. Näistä tulee yhdessä tosi hattarainen ja pehmeä neulos vaikka villapaitoihin. Myös kesällä voi tietenkin pitää kevyitä villavaatteita ja -asusteita, mutta näin kevättä kohti lankakoria alkavat täyttää itselläni puuvillasekoitelangat, jotka sopivat mainiosti kevyempiin kesäneuleisiin. Puuvilla-bambusekoitelangat ovat omia lemppareitani.

Jos neulonta kiinnostaa ja langat ovat huvenneet talven projekteihin, AdLibriksellä on nyt lisäale -15% lankoihin* koodilla LANGAT22. Alennus ei koske Istexin lankoja. Koodin saa käyttöön syöttämällä se kassalla alennuskoodi -kohtaan. Alekoodi on tarkoitettu yksityishenkilöille ja se on voimassa 31.3.2022 saakka. 


lauantai 5. maaliskuuta 2022

Jäälyhtyjä

Tässä näin maaliskuun pakkasille helppo ja kaunis talvinen sisustusvinkki ulos. Eli itselläni hieman välillä unholassa ollut klassinen jäälyhty, josta saa tuunattua astetta jännittävämmän laittamalla jotakin koristeita sankoon jäädyttämisvaiheessa. Koristeet voivat olla havuja, ruusuja, tulppaaneita, kanervia tai vaikka käpyjä. Tässähän on vain mielikuvitus rajana!

Oma lempparini on käyttää jo hieman nuupahtaneita leikkokukkia tähän. Yli 15 asteen pakkasessa jäälyhty jäätyy yleensä päivän ja yön aikana, sitä pienemmissä pakkasasteissa menee useampi vuorokausi. Tällä kertaa tein jäälyhdyn havuista. Havut pysyivät hyvin ämpärin pohjalla itsekseen. Mikäli käyttää jotakin täyttövaiheessa pintaan nousevaa koristetta, kannattaa laittaa vaikka ämpärin kansi tai joku muu paino päälle, jotteivat koristeet karkaa ylös.

Kun lyhty on jäätynyt, on hyvä ottaa hetkeksi ämpäri sisälle ennen kuin aikoo sen sangosta kipata. Tällöin jää irtoaa hieman sangon reunoista ja kippaus onnistuu helposti. Koristeltu jäälyhty on kaunis muutenkin, mutta voi toki sen kynttilänkin sinne laittaa myös. Näin kevättalvella on jo niin valoisaa, ettei paljoa kynttilöitä tulekaan enää käytettyä.




tiistai 1. helmikuuta 2022

Lämpöä maasta

Yhteistyössä KS-Geoenergin kanssa

Pakkaskausi on parhaimmillaan, joten lämmitysasiat ovat ajankohtaisia. Meillähän on talossa lämmitysmuotona maalämpö, jonka huolettomuus houkutti valintavaiheessa. Maalämpökaivomme kävi poraamassa KS-Geoenergi, tästä voit lukea aiemman postauksen maalämpökaivon porauksesta.

Maalämpö on myös edullinen lämmitysmuoto. Sen alhaiset käyttökustannukset johtuvat siitä, että itse lämmitysenergia otetaan maaperästä. Se on siis samalla tavalla uusiutuvaa energiaa kuten tuuli- ja aurinkoenergiakin. Maalämpö itsessään on siten ilmaista, aurinko lämmittää maaperää, johon lämpöenergiaa varautuu ja lisäksi kallioperän geoterminen energia lämmittää lämpökaivoa. Lämmityskustannukset muodostuvat alkuinvestoinnin lisäksi siitä sähköstä, mitä teknisessä tilassa huriseva maalämpöpumppu kuluttaa. Niinpä energiatehokkaan maalämpöpumpun valintaan kannattaa satsata. Meillä on Niben maalämpöpumppu, jossa käyttövesi lämpiää samalla maalämpökaivon energialla.

Sähkön hinta on ollut viime aikoina nousussa, joten mekin olemme tutkineet talomme sähkönkulutusta. Vuotuista sähkönkulutusta ja sen kausivaihtelua voi seurata oman sähkönsiirtoyhtiön verkkopalvelusta. Meillä on jo hieman vertailupohjaa sähkölaskuista maalämpölämmitteisessä talostamme, kun tässä on jonkun aikaa asuttu. 

Tässä talon sähkönkulutustietoja parilta vuodelta, kulutus sisältää siis sekä lämmityksen että muun asumisesta johtuvan sähkönkulutuksen. Vuonna 2020 sähkönkulutus oli 8 146 kWh, tosin muutimme asumaan taloon vasta huhtikuun alussa, eli se ei ollut koko vuotta vielä asumiskäytössä. Viime vuonna 2021 sähkönkulutus oli 11 428 kWh. Kausivaihtelua on tietenkin vuodenaikojen mukaan. Kesäkuussa 2020 kulutus oli 415 kWh ja joulukuussa 1682 kWh. Kesäkuussa 2021 kulutus oli 393 kWh ja joulukuussa 1215 kWh. Kesällä siis menee hyvin vähän sähköä, joulukuut ovat olleen melko kylmiä, joten pakkasjaksot nostavat toki talven kulutusta. Talossamme on lämmitettävää alaa 143 m2. 

Vuonna 2018 tehdyn talopakettiimme kuuluneen energiatodistuksen laskelman mukaan kulutus talossa on arvioitu olevan 12 601 kWh, eli viime vuoden kulutus on ollut arvioita vähemmän. Vielä voisi kenties tehdä pientä hienosäätöä ilmanvaihtokoneen ja maalämpöpumpun asetusten osalta ja lämmittää tulisijoja enemmän pakkasjaksoilla, mutta tähän arviota alempaan kulutukseen olemme toki oikein tyytyväisiä nytkin. KS-Geoenergin sivuilta voit lukea esimerkin sähkönkulutuksesta talossa, jossa lämmitysjärjestelmä on vaihdettu öljylämmityksestä maalämmöksi.