perjantai 29. joulukuuta 2017

Putkitusta pakkasella

Vielä näitä riittää, putkihommia. Ennen joulua pääsimme viemäriputkitusten kimppuun. Ihmeen hyvin onnistuivat maatyöt joulukuussakin. :D Ihan sulaa maata oli lapioida, joten mikäpä näitä oli tehdessä. Ensin kaivettiin putkien läpiviennit esille, tasoitettiin pohja tuttuun tapaan ja laseroitiin se niin, että laskua tulee tasaisesti kaksi senttiä metrille. Tuo kaadon määrä on määritelty WC-viemäröinnille Suomen rakentamismääräyskokoelmassa D1, jos WC huuhteluvesimäärä on alle kuusi litraa, minimissään neljä litraa. Monet uudet WC-istuimet ovat vettä säästäviä kahden ja neljän litran huuhtelulla. 



Seuraavaksi laitettiin putket, päälle hiekkaa ja kaksi kerrosta Styroplast-routaeristeitä. Putket voivat olla ihan vierekkäin. Nyt ne ovat noin 15 sentin etäisyydellä toisistaan, harmaalle vedelle ja WC-vesille on siis omat putkensa. Putkiin ei meidän tapauksessa tarvita ylimääräisiä tarkistusputkia enää talon nurkalla olevien lisäksi, koska välimatka jää alle 40 metrin, vaikka kallion takia alkuperäisistä suunnitelmista joudutaan hieman poikkeamaan. Määräysten mukaiset tarkistusputket vaatisivat asennuskohdalla vähän suuremman etäisyyden toisistaan, noin 40 senttiä. Tontilta löytyi riittävän syvä paikka saostuskaivoille, niiden laittoa jatketaan keväällä.

Kunnalliseen jätevesijärjestelmään liittyessä riittää yksi viemäriputki, mutta haja-asutusalueella on suositeltavaa tehdä kaksoisviemäröinti koko matkalle. Tällöin voidaan WC-vedet tarvittaessa johtaa erikseen umpisäiliöön.





Kalliota jäi vähän mutkan kohdalle, joten eristelevyä laitettiin putkien suojaksi ja kylmän hohkaamista vastaan.



Aika vonkaleita nousi vielä räjäytyksen jäljiltä, vaikka monta kuormaa oli kuskattu jo lohkareita pois. Nyt talon toinenkin pääty on tasoitettu odottamaan rakennustelineitä!

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Valkoista valkoiselle

Talosta on muutamien vekslausten jälkeen tulossa valkoinen ja ikkunanpuitteista vielä valkoisemmat. Eli hieman eri sävyä haetaan seiniin, jotta ikkunanpuitteet ja muut koristeet erottuvat. Etsimme mahdollisimman luonnollista sävyä, joka istuu maisemaan ja on perinnevärien mukainen. Valkoisessa on haasteena, ettei se paista maisemasta kesällä ja näyttäisi mukavalta talvella, mutta ei myöskään taita kellertävään. Perinneväreissä on käytetty myös kerman väristä maalia, siitäkin pidän. Sittenkin pitemmän korren vetää tällä kertaa valkoinen. Ulkoasuun tulee lisäksi ripaus lämmintä puunsävyä. Kaiteiden päälle, följareihin ja kenties räystäiden alle.





Talon väriksi on ollut oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa, joko vaaleankeltainen tai jokin valkoisen sävy. Jossakin kohtaa keltainen ei enää tuntunut meidän jutulta ja valkoinen on vahvistunut jatkuvasti, joten katon väri uskallettiin valita ja tilata tämän suunnitelman mukaan. Olemme käyneet muutamissa valkoisissa esittelytaloissa. On aina eri asia nähdä väri luonnossa kuin värikartassa! Täytyy seuraavaksi hankkia paria sävyä testipurkit, maalailla testiksi kuusilautoja ja tutkia lopputulosta ulkona eri valoissa. 

Saatiin Finnlamellilta hiljattain mukava kirjelähetys, jossa oli mukana talon maalausohjeetkin. Lisäksi tuli rakennepiirrustukset, tarvikelistat ja hirsikehikon pystytysohjeet. Niihin voikin alkaa perehtyä, vaikka tosiaan itse olemme vain hanslankareina pystytyksessä. Tavaraa on ainakin aluksi paljon tontille purettavaksi. Pian ne tietysti hupenevat, kun pystytys valmistuu.

Oikein mukavaa loppuvuotta kaikille!



keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Katto päälle joka säälle

Yhteistyössä Weckman Steel Oy:n kanssa

Valintamme talon kruunuksi on Weckmanin Progantti lukkosaumakate. Weckman Steel on suomalaisessa omistuksessa oleva kokemusta huokuva perheyritys, joka on perustettu 1962. Tehtaat noutomyymälöineen sijaitsevat Vierumäellä ja Iisalmessa. Eli pellit voi itsekin käydä noutamassa jos kalustoa on, meille kattopellit ja tarvikkeet tulevat kätevästi työmaalle toimitettuina.



Progantti on siis lukkosaumakatto, joka ihastutti meidät tyylikkäällä ilmeellään ja teknisillä ominaisuuksillaan. Proganttiin laitetaan peltien alle vaimennusnauhat, jotka hiljentävät katolta kuuluvia ääniä, eli sitä sateen ropinaa tai tuulen ulinaa. Reunapelteihin taas tulee Weckmanin kehittämät sivukiinnikkeet. Ne poistavat lämpötilavaihteluista johtuvia naksahteluääniä, koska niiden ansioista myös reunapellit pääsevät elämään vapaasti. Yleensähän reunapellit on kiinnitetty läpi ruuvaamalla koko matkalta, joten ne alkavat jossakin vaiheessa aaltoilemaan. Taloomme tulee kyllä yläpohjan eristettä reilusti muutenkin vaimentamaan samalla jonkun verran katon ääniä.

Katon ja talon väriä on arvottu nyt kuumeisesti pari kuukautta. Valinnat alkavat vahvistua ja katon väriksi valitsimme RR23 tumman harmaan. Mietimme ensin onko sävy liian tumma, mutta oikein hyvältä näytti mallipelti luonnossa ja tätä vaaleampi tuntui liian vaalealta valkoiseen taloon. Progantissa on 20 vuoden pinnoitetakuu. Ensi vuonna 2018 on tulossa uusi GreenCoat Pural BT pinnoite, jolle annetaan 25 vuoden takuu! Pinnoite on samalla ympäristöystävällisempi, sillä se pohjautuu rypsiöljyyn. Jos materiaalia on tumman harmaana peltinä jo saatavilla helmikuuhun mennessä, niin meidän katto olisi tulossa tuolla uudella pinnoitteella.

Weckmanilta saa kätevästi tilattua samassa satsissa kattoturvatuotteita, meidänkin pakettiin tulee lumiesteet ja kattosillat. Kun toimittaa rakennuspiirrustukset tehtaalle, saadaan menekistä tarkat laskelmat. Lukkosaumapellit tulevat yhtenäisinä harjalta räystään reunalle. Pellin päädyssä on taitos, jolloin sitä ei tarvitse ruuvata kiinni. Tehtaalla tehdään pellit katon mittojen mukaan, jiirit leikataan työmaalla. Meillä onkin noita jiirejä useampia. Peltien pituudet siis vaihtelevat jiirien mukaan ja tarvittavien peltien määrä ja mitat lasketaan alla olevan kuvan mukaisesti.


Nyt odottelemaan, että päästään helmikuussa kattohommiin! Odotellessa voi selailla vaikka näitä Weckmanin varsin selkeitä asennusohjeita ja fiilistellä Progantin asennusta videolta.


tiistai 19. joulukuuta 2017

Louhintaa ja lohkareita

Työt edistyvät pala ja lohkare kerrallaan. Viemäriputkitusten laitto viivästyi kallion vuoksi, mutta nyt päästään jatkamaan hommia. 


Kallion räjäytys, eli tässä tapauksessa kanaalilouhinnaksi kutsuttu työ, tapahtuu poraten kallioon noin metri kertaa metri ruudukkoon 1,4 metrin syvyisiä reikiä. Niihin mahtuvat dynamiittipötköt, jotka yhdistetään sähkönalleilla yhteen. Nalli sytyttää dynamiitin. Kyse ei siis ole mistään sarjakuvista tutuista säkenöivistä sytytyslangoista. :)

Räjäytys on aina luvanvaraista ja panostaja hakee poliisilta luvan räjäytystyöhön. Kallioon reiät voidaan porata käsin, mutta nykyään tuon työn hoitaa nopeammin ja mukavammin poravaunu. Se on tuollanen langattomasti kauko-ohjattava kone, jossa on iso kivipora varren päässä. Poraaja sanoi, että kallio oli aika kovaa, mutta silti pora näytti uppoavan aika vauhdilla. Yhdessä 1,4 metrin reiässä meni kolmisen minuuttia aikaa. Poravaunussa on myös imuri, joka tekee hommasta siistiä, kun pöly ei leviä ympäriinsä. Tällä kertaa parin reiän jälkeen koneesta joku imurin läppä meni pakkasessa epäkuntoon ja loput reiät porattiin ilman imuria. Reikiä porattiin parikymmentä, kahdessa erässä. Välissä peiteltiin panostetut reiät ja räjäytettiin. 





Muuten työmaa näyttää tältä, eli perustus on paketissa. Kestopeitteet suojaavat ja sisätäytön päälle kasatut eristeet toivottavasti pitävät maan sulana. Vesijohto-oja on peitetty, maalämpökaivolle haarautuva oja on vielä auki. Maalämpökaivon poraus on tammikuun alussa. Talolle menevän sähkökaapelin oja on vielä kaivamatta. Toivottavasti säät sallivat vielä sen verran, että saadaan tontille sähkö lopulliseen paikkaan heti kun sähköyhtiö tulee sen kytkemään. Toistaiseksi on riittänyt aggregaattien tuottama sähkö.



keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Miksi meille hirsitalo?

Hirsitalo on tuntunut oikealta valinnalta kodiksi alusta saakka. Hirsirakentaminen on suomalaista perinnerakentamista parhaimmillaan ja minusta on hienoa, että se on niin suosittua ja vahvoissa kantimissa nykyään!


Tekniikka toki on kehittynyt tälläkin rakentamisen saralla ja meidänkin talo on lamellihirttä. Kyllähän höylähirrestä perinteisin salvoksin voi edelleen tehdä taloja. Tämä modernimpi tapa toteuttaa hirsitalo tuntui kuitenkin meille sopivimmalta vaihtoehdolta. Lamellihirret koostuvat siis halkaistuista ja liimatuista puista, joissa puun sydänpuoli tulee ulos päin, säätä vasten. Näin hirsiseinä on lämmin. Hirsien väliin tulevat tiivisteet on laitettu tehtaalla valmiiksi, joten kehikkoa pääsee heti sitten kokoamaan. Perinnerakentamisessa tilkitsemiseen käytettävää pellavaa tai sammalta ei nyt meidän tapauksessa rakoihin siis viritellä. :)

Lamellihirsi ei painu samaan tapaan kuin höylähirsi, joskin painumisvarat on tietenkin huomioitava rakentamisessa. Höylätty pyöröhirsi painuu eniten. Ikkunat ja ovet asennetaan niin, että pokiin jää riittävä painumisvara. Följarit estävät hirsitalossa seinien pullistumista. Lamellihirsi ei juurikaan halkeile, väänny ja on muutenkin mitoiltaan tarkka, joten siitä voi toteuttaa ilmeeltään varsin moderninkin hirsikodin. Meidänkin taloon tulee moderni hirsiprofiili ja citynurkat, vaikka talon ilmeeseen onkin muuten suunniteltu ripaus pitsihuvilatunnelmaa. Finnlamellin hirsivalikoimasta löytyy tarkempaa tietoa eri vaihtoehdoista ja miten ne vaikuttavat talon ilmeeseen. Meidän talon hirret on helmenhohtavaa kuusta, joka on sävyltään vaaleampaa kuin mänty. 

Hirsitalon hyvä sisäilmanlaatu on suurin syy, joka vahvisti meille tämän valinnan! Hirsitalo hengittää ja sisäilmanlaatu on siten erityisen hyvä. Hengittävyys ei tarkoita, että talon nurkissa vetäisi. Hirsitalo tehdään tiiviiksi, mutta hirsiseinän ominaisuuksiin kuuluu, että se tasapainottaa lämpötilaeroja. Vesihöyry pääsee liikkumaan seinärakenteeseen ja takaisin. Kun sisäilman kosteus on tasapainossa, bakteerit ja homeet eivät siellä viihdy. Pölyäkin tulee kuulemma vähemmän, koska staattista sähköä ei synny niin paljoa. Lopuksi taloon tehdään tiiviysmittaus, joka kuuluu talotoimitukseen. Hirsikehikon pystytysvaihe on huipputärkeä ja kannattaa huolella valita taitavat timpurit tuohon työvaiheeseen!


torstai 7. joulukuuta 2017

Valoa pihalle

Ulkovalaistusasia ehti jo aiheuttaa vähän harmaita hiuksia, koska piakkoin Finnlamellille on jo ilmoitettava hirsiin porattavien sähköjohtovarausten paikat. Vaan alkaa nuo paikat nyt hahmottua ja pilkkopimeä vuodenaika lisää ainakin motivaatiota ottaa valaistusasia pöydälle. 



Finnlamellilla hirsiin porataan siis kätevästi tehtaalla valmiiksi sähköjohdoille reiät pystysuunnassa hirsiin. Kannattaa miettiä paikat, joihin seinässä olevia ulkovaloja mahdollisesti haluaa, vaikkei kaikkia samantien ole asentamassakaan. Myös ulkopistorasioiden sijainnit, vaikka terassin jouluvaloja tai auton lämmityspistoketta, varten mietitään nyt. Tämä alkaakin hipoa sähkösuunnitelmaa, joka niin ikään on tekeillä parhaillaan.

Ulkovalaistuksen tarkoitus on luoda tunnelmaa ja turvallisuutta pihan käyttöön, eli suunnittelulle on hyvä varata tovi aikaa. Vaaran paikkojen, kuten rappusten tai kynnysten, valaiseminen on tärkeää. Ulko-ovien sekä autopihan hyvä valaisu tekevät pihan käytöstä mukavampaa pimeällä. Tästä valaistusoppaasta löytyi hyviä vinkkejä ulkovalaistussuunnittelun avuksi.

Ajatus on toteuttaa terassin ja ovien valaistus ylös ja alas suuntautuvin seinäledvaloin, ne ovat mukavia kun eivät häikäise. Valoilla samalla ohjataan kulkua etu-ovelle, koska pääovi tulee talon pohjoispuolelle. Pääsisäänkäynnin molemmille puolille laitetaan lyhtyvalot. Olen miettinyt, lasketaanko koiraa sisälle ja ulos useimmiten olohuoneen takaovesta vai kodinhoitohuoneesta. Käytännössä varmaan molemmista, joten takapihan valokatkaisijoiden sijainti on mietittävä sen mukaan. Kenties on laitettava kytkimet molempien ovien liepeille. 

Pari Airamin Kallio -pollarivaloa laitetaan talon etupuolellekin. Takapihalle tulee kolme pylväspihavaloa ja terassin kattoon mahdollisesti spotit. Terassin kohdalle saatiinkin viime viikolla suodatinkankaat laitettua ja sepelikerros päälle, että se alue on terassin nikkarointia varten valmis.





Putkiojan kohtaa on mittailtu ja todettu, että noin 11 metrin matkalta ja korkeimmalta kohdaltaan ainakin 40 senttiä pitäisi saada pois. Joudutaan nyt tosiaan räjäyttämään, kun räjäyttämällä lähtee kerralle enemmän tavaraa pois. Tälläistä työtä kutsutaan nimellä kanaalilouhinta. Timanttileikkurilla olisi voitu lyhyempi pätkä leikata, mutta metrejä tuli lisää, kun kaivantoa jatkettiin. Ensi viikolla pyritään tekemään tämä alta pois, jotta saa tähänkin tulevat putket piiloon ennen kovempia pakkasia ja talon ympärykset tasaiseksi. 

Vielä on talokaapeli kaivettava odottamaan kytkentää, niin olisi sähkötkin tontilla alkuvuodesta. Sähkösopimus on jo tehty ja odotellaan sähköyhtiötä tekemään tontilla yksi sähkötolpan siirto. Jospa siihen tulisi vauhtia, kun liittymämaksu on jo maksettu ja ovat luvanneet sähkön tolppaan, mitä ei ole vielä tontilla pystyssä. :D Seuraavaan postaukseen koetan laittaa lisää kuvia tontilta, perustuksen ympäryksiä on tasoitettu ja raivattu muutenkin paikkoja. Perustus on peitelty odottamaan talon pystytyksen aloittamista.