Kurkkuja ja maissintähkiä

Kesä on kiirinyt elokuulle asti ja puutarhan oksilta saa satoa. Vihreitä ovat vielä raakileet, joten kypsymistä odotellaan.

Kasvihuoneen asukkaina on tuttuun tapaan tomaatteja, paprikaa, kurkkua ja maissia. Toissa vuonna tuli ensimmäinen maissisato juurikin kasvihuoneesta, viime vuonna ne olivat ulkona kasvimaalla eikä satoa tullut. Nyt siis varsinkin viileän alkukesän vuoksi vein ne taas kasvihuoneeseen ja neljä maissintähkää näyttäisi tulevan. Kylmän alkukesän vuoksi maissit jäivät lyhyiksi tänä kesänä, ne alkoivat kukkia varsien ollessa vielä tosi lyhyet, joten varteen mahtuu vain yksi tai kaksi maissia kuhunkin. Alla kuvakimarassa aluksi pari kuvaa keväällä taimia odottavasta kasvihuoneesta ja taimikasvatuksesta. 

Kokeiluna kasvihuoneessa on hengaillut myös vesimeloni, jonka kukkimaan ehtimisestä ei ole takeita. Siemenet eivät millään ensin meinanneet keväällä itää, mutta ihan hyvin se sittemmin on kasvanut. Jospa vielä kukan ainakin ehtisi tehdä. Kerran aiemmin olen kasvattanut vesimelonia ja silloin se kerkesi tehdä aivan pikkuruisen, vain vähän nuppineulan päätä suuremman hedelmän. 

Kirsikkapuita vaivasi keväällä mustat kirsikkakirvat, mutta niiden torjunta onnistui hyvin pesemällä puut painepesurilla ja suihkuttamalla sitten oksiin ja lehtiin raparperien lehdistä keitettyä liuosta. Nokkosvesi kävisi myös. Ihan hyvin tuli pieneksi ja nuoreksi puuksi toisesta kirsikkapuusta kirsikoita, ne on melkein jo kerätty ja syöty. 

Puutarhan kevään muuttajat olivat karviaiset, joista toinen voi paremmin ja toinen aika paljon heikommin. Toivon, että huonovointinenkin kotiutuisi nyt uudelle paikalle paremmin ja tuosta vielä tokenisi. Myös luumupuu siirrettiin keväällä muiden hedelmäpuiden luo, kun se ei vielä ole kukkinut ollenkaan, eikä varmaan oikein viihtynyt talon pohjoispuolella. Nyt ovat enemmän eteläisellä rinteellä kaikki hedelmäpuut, myös sapattivuotta viettävä omenapuu. Mansikkamaalta kerättiin kesän mittaan mukavasti mansikoita, niistä löytyy enää muutamia marjoja.

Niittykukat ja teknisessä tilassa talvehtineet kaksi pelargoniaa ovat ilahduttaneet kukkapuolella. Myös kuunliljat, jotka kukkivat nätisti keskikesällä. 

Kasvihuonekurkut tekivät valtavasti kukkia ja rönsyilivät sinne tänne, joten päätin katkaista ne latvasta, muuten varmaankin olisivat tehneet pelkkiä kukkia. Nyt kurkkujen alut ovatkin alkaneet viimein kasvaa. Sisällä olkkarin ikkunalla viihtynyt ikkunakurkku on ollut kiva. Yrttipuolella rosmariini, basilika ja salvia ovat menestyneet parhaiten. 

Mukavaa elokuuta!

Kesän puutarhakooste

Talvi onkin jo ovella, joten vähän on myöhässä tämä puutarhakesän koostaminen. Mutta ei voi mitään, syksy on mennyt meillä sairastellessa angiinaa ja sen liitännäisiä, itselläni on menossa jo toinen antibioottikuuri, toiset perheenjäsenet onneksi selvisivät yhdellä kuurilla. Mutta jospa tästä joulua kohden helpottaa ja mikäpä tässä postauksen myötä muistellessa viime kesän lämpöä.

Mansikkamaa oli kesän iloinen yllättäjä, sillä se kypsytteli mansikoita joka päivä koko kesän ajan aina muutaman marjan päivässä. Lajike on polkaa ja nyt tulleista rönsyistä sai hyvin lisää taimia tulevalle kesälle. Mansikkamaan reunassa oleva siemenestä kylvetty metsämansikan makuinen reunamansikka yllätti kypsyttelemään lokakuun alussa vielä loppuhuipennuksena kesän suurimmat mansikat. Myös kasvihuoneen punakukkainen amppelimansikka teki ahkerasti marjoja koko kesän. Kasvatin viime kesänä myös syötäviä kukkia, eli kuvan ruiskaunokit ovat kasvihuoneen antimia.

Maissit olivat koko kesän kasvihuoneessa ja kerkesivät kypsyttää ihan täysikokoisia maissintähkiä. Kasvihuonekurkku ei sen sijaan onnistunut tänä vuonna. Luulen, että oli virhe laittaa kolme tainta samaan kasvatuslaatikkoon, niille ei varmaan riittänyt oikein ravinteita. Ensi kesänä siis vain kaksi tainta laatikkoonsa. Avomaankurkut tekivät kyllä satoa, eivät tosin niin paljoa kuin viime vuonna. 

Laventeli kukki koko loppukesän ajan ja nyt tajusin hyödyntää tuota ihanaa yrttiä pitkin kesää. Koska kun kukintoja ottaa jatkuvasti käyttöön, se myös tekee niitä lisää. Kävimme vuonna 2010 Ranskassa Provencessa laventelinviljelyalueella pellon laidalla ja niin vain toi kesäinen laventelin tuoksu mieleen tuonkin reissun. Käytän yrttiä jalkakylvyissä ja pienissä tuoksupusseissa vaatehuoneessa. Nyt on meneillään uusi yritys saada laventeli talvehtimaan tällä kertaa maahan kohopenkkiin istutettuna.

Tomaateista yksikään ei ehtinyt kypsyä kasvihuoneessa, kun ilmat alkoivat viiletä, joten keräsin raakileet kypsymään keittiön pöydälle. Hyvin ne kypsyvät sisälläkin ja auringon makeus niissä on näinkin kypsyneenä. Koko elokuun lopusta lokakuun alkuun syötiin siis omia tomaatteja, ei tarvinnut kaupasta ostaa. Pakastimeenkin sain vähän tomaattia kun suurin osa kypsyi yhtä aikaa. Kesän aikana kasvihuoneessa muutamiin runkotomaatteihin tuli latvamätää, jonka kuitenkin sain aisoihin ja vain muutama raakile meni piloille. 

Paprikat muuttivat niin ikään sisälle ilmojen viilennyttyä ja ne ovat kypsytelleet pikkuhiljaa satoaan. Vielä pari paprikaa on tuossa kypsymässä, kohta saa ottaa ne syötäväksi. Paprikahan on monivuotinen kasvi, vaikka sitä yleensä yksivuotisena viljellään, joten koetan tällä kertaa jos nämä vaikka selviäisivät talvesta. 

Puutarhakirjoja ja kotipuutarhurin säästövinkit

Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä

Näinä aikoina ruuan kasvattaminen on varmasti ajankohtaisempaa kuin aikoihin. Hyviä oppeja saa paitsi kantapään kautta kokeillen, myös alan kirjoista. Minulla on ollut luettavana tässä muutama mukava kirja, joissa on hyviä vinkkejä puutarhan ystäville. 

Kati Jukaraisen, Maria Kesäsen ja Hanna Sumarin Keittiöpuutarha - siemenestä lautaselle* antaa hyviä neuvoja etenkin idätysvaiheeseen, taimien koulimiseen ja karaisemiseen eli ulkoilmaan totuttamiseen. Kirjassa on myös osio hedelmäpuista ja marjapensaista sekä reseptejä. 

Sonja Lumpeen Kotipihan kasvihuone* on kiva fiilistelevä ideaopas erilaisiin tapoihin ja materiaaleihin toteuttaa kasvihuone. Kirja esittelee myös yleisimmät kasvihuoneessa kasvatettavat kasvit ja niiden tuholaiset sekä näiden luonnonmukaisen torjunnan kuten nokkosista liotetun torjuntasuihkeen valmistuksen. 

Bella Linden ja Lena Granefeltin Omasta maasta - omavaraisen kotipuutarhurin käsikirja* on tietopaketti viljelyn perusteista niin maaperän kuin muiden viljelykasvien kasvatusolosuhteiden suhteen. Kirjan kansilehdillä on myös puutarhurin vuosikalenteri. Toki koska kirja on ruotsalainen, eivät kaikki ajoitukset aivan osu yksiin meidän ilmaston kanssa, mutta viitteellisesti. 

Tiina Hälvän ja Marcel Hägglundin Ruokaa omasta maasta on samantyyppinen opas kotipuutarhaan kasvualustasta lähtien. Tässä kirjassa on runsaasti kivoja reseptejä.

Puutarhan hoitoa, kuten mitä vain muutakin harrastusta, voi tehdä joko isolla tai pienellä budjetilla. Minulle tärkeää puutarhassa on, että se on edullinen iloa tuottava harrastus, josta on hyötyäkin eli syötävien kasvien viljely on merkittävä osa sitä. On mukavaa, kun puutarhasta saa tarjottavaa omaan pöytään. Rento ote on lisäksi itselleni tässä tärkeää, joskus onnistuu ja joskus ei niinkään. 

Kotipuutarhan hintaan vaikuttaa paljon esimerkiksi se, kasvattaako kasvit itse siemenestä asti tai minkä kokoisina taimina kasvit ostaa. Tai rakentaako kasvihuoneen itse vanhoista ikkunoista ja muista jämätarvikkeista vai ostaako sen valmiina. On monta muutakin tapaa säästää puutarhassa ja tässä muutama vinkki koosteena. Puutarhahommissa luovuus on valttia!

* Kasvata kasvit ja kukat itse siemenestä tai jos et halua ihan niin alusta lähteä, osta kasvit ja kukat ihan pikkutaimina. Itse kylvän vihannekset enimmäkseen siemenestä, mutta ostan esimerkiksi lempikesäkukkani petuniat pikkutaimina, jotka istutan entisiin amppeleihin ja kesäkuun puolivälissä ne yleensä jo rönsyilevät kauniisti yli amppelista. Tulee edukkaammaksi kuin ostaa valmiina amppeleita.

* Idätä siemenet vaikkapa tomaattirasioissa, noutolounasrasioissa, joissa on kirkas muovikansi (minikasvihuone!), kananmunakennoissa tai maitopurkin pohjissa. Myös sanomalehdistä voi taitella maatuvat idätysastiat.

* Kerää syksyllä kukkien siemeniä talteen. Tällaisia helposti kerättäviä ovat esimerkiksi krassien ja monien muiden kesäkukkien siemenet.

* Käytä kukkaruukkuina käytöstä poistettuja hauskoja esineitä kuten vuotavia kiuluja, vanhoja kattiloita ja muuta vastaavaa. Tai vaikka rikkinäisiä kumisaappaita! Tässä on vain mielikuvitus rajana.

* Kompostoi keittiöbiojäte ja käytä valmis komposti puutarhan maanparannukseen. Käytä myös käytettyjä kahvinpuruja lannoitteena ruusuille, hortensioille ja muille rodokasveille, jotka viihtyvät happamassa ja tykkäävät juurikin kahvinpuruista lannoitteena. Kaikki kukat ja kasvit eivät tästä pidä eikä puruja kannata kovin suuria määriä laittaa kerralla niillekään, jotka siitä pitävät.

* Jaa perennakasveja ystävien kesken! Meillä on syreenit, kuunliljat, vuorenkilvet, ruusu sekä vaahterapuu lahjaksi saatuja ja muualta siirrettyjä. Suosi muutenkin monivuotisia kukkia ja istutuksia, niin ei tarvitse joka vuosi hommata uusia kesäkukkia. Esimerkiksi monivuotisen orvokin voi syksyllä istuttaa kukkapenkkiin ja sieltä siirtää tarvittaessa taas kukkaruukkuun kesäksi. Muista myös pistokkaista lisääminen.

Näin huhtikuussa onkin aika kylvää ja esikasvattaa monia puutarhakasveja, kuten paprikaa ja tomaattia. Tomaatit onkin taimella, kohta ne on koulittava suurempiin ruukkuihin. Huhti-toukokuun vaihteessa menee esikasvatukseen seuraava erä puutarhakasveja, muun muassa maissia ja kesäkurpitsaa. Mukavaa kevään odotusta!

Kasvimaan pohjatyöt

Tällä hetkellä puutarhasta löytyy pari karviaispensasta, raparperi ja yksi viljelylaatikko. Viljelylaatikoita on tarkoitus hommata jatkossa jokunen lisää, ne ovat tosi näppäriä. Tänä kesänä viljelin lisäksi terassilla isoissa ruukuissa yrttejä, salaatteja ja paprikaa. 

Kotipuutarhassa palkitsevaa on tietää mistä ruoka tulee ja minkä vaivan sen tuottamiseen on itse nähnyt. Samalla voi vaikuttaa muun muassa siihen, viljeleekö luomuna. Olen vuosikaudet kasvattanut vähintäänkin yrttejä ja chilejä ikkunalaudalla, mutta nyt kun tilaa on enemmän, on suunnitelmissa tehdä mukava kotipuutarha, josta saa sitten ihan kohtuullisenkin sadon erilaisia vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.

Syksyn mittaan olemme tehneet varsinaisen puutarhan ja kasvimaan pohjaa, joka luontevasti asettuu tontillamme olevaan maapoteroon. Projekti alkoi kaatamalla ensin muutama tiellä ollut puu ja potero täytettiin savisella maalla. Täytemaassa tuli kastemadotkin mukana, eli on hyvää kasvimaan pohjamaata. Syötävien kasvien kasvatuksessa oikea kasvualusta onkin tärkeimpiä asioita. Jos mullassa ei ole ravinteita, eivät kasvit kunnolla kasva. Kasvimaan pohja saa nyt painua talven ajan ja keväällä tasoitellaan vielä loput kasat. Sitä odottaakin jo, että pääsee istuttamaan lisää marjapensaita ja hedelmäpuita. Keväällä hommataan lisäksi multakuorma, nurmikon perustaminenkin jäi ensi keväälle, joten pihatyöt jatkuvat sitten. 

Nyt syksyllä ehdittiin saada myös ruusutarhan puolelle odotettu uusi asukas eli juhannusruusu. Tämän juhannusruusun emäkasvi on yli satavuotias ja tämäkin siirretty pensas oli jo kasvanut ihan kunnon ruusupensaan kokoon. Ruusupensas toi pihalle samalla mukanaan mukavan punaisen ruskan, toivottavasti se nyt kotiutuu ja juurtuu hyvin.

Kivikkopuutarhan lumoa

Yksi kesän projekti oli kaunistella pihalla olevaa kiviröykkiötä tehden siitä kivikkopuutarhan. Kyseessä on kallionräjäytyksessä tullut kiviaines, joka on siis painavaa ja terävää, eikä oikein sellaisenaan mukavaa puutarhakivenä, mutta muurissa tai tällaisen kivikkopuutarhan pohjana se toimii hyvin. 

Alkutilanne oli siis tosiaan, no, kivikasa. Niinpä järjestelin ensin pienempiä lohkareita nätimmin, isommat kivet saivat olla suosiolla paikallaan. Sitten täytin kivien välejä hiekalla ja päälle on laitettu pieni kerros multaa, johon istutimme lahjaksi saatuja kalliokasveja. Kasveja on kasteltu kesän mittaan, jotta ne juurtuvat hyvin, vaikka nämä kasvit hyvin kuivassa ja karussa muuten pärjäävätkin.

Oli mukavaa, kun kerkesimme siirtää kasvit juuri ennen kukintaa, joten kauniit maksaruohot ehtivät jo kukkia tänä kesänä meidän pihalla! Ensi kesänä asetelmaan laitetaan lisää multaa, metsän puoli on vielä kesken muutenkin, sinne voisi ehkäpä lisätä joitain eri aikaan kukkivia kasveja. Tykkään todella paljon tällaisista kivikkokasveista, juju niissä on usein upeissa väreissä tai ne ovat muuten hillityn vihreitä, mutta lehdet ovat kauniin muotoisia. On kiehtovaa, että ne pärjäävät lähes olemattomalla kasvualustalla. Kivikkopuutarhaahan voi tuunailla myös laittamalla vaikka johonkin kivien väleihin jotain pienempää kiveä koristeeksi.

Kivikkokasveja löytyy myös siemenpusseista kylvettäviksi, eli edullisestikin näitä saa hommattua. Ja nämä jo istutetut kalliokasvithan leviävät tästä pikkuhiljaa lisää, osa tuntuu pärjäävän lähestulkoon paljaan kiven päällä kasvamassa.

Näin syksyn tullen ehdin taas enemmän keskittyä blogiin, joten katsotaan mitä aiheita syksyn mittaan tulee. Ainakin ajattelin koostaa, että mitä käyttöönottotarkastuksen jälkeen puolitoista vuotta sitten oli talossa vielä tekemättä ja missä vaiheessa nuo hommat ovat, jotta voisi tuon viimeisen lopputarkastuksen tilata rakennusvalvonnasta. Lopputarkastus on siis tehtävä viisi vuotta rakennusluvan saamisen jälkeen (ellei hae jatkolupaa), meillä aikaa tuohon on vielä siis ensi kesään saakka. Mukavaa loppukesää ja alkavaa syksyä kaikille!