Talvi kiristää otettaan, mutta mikäpä tässä sisätöitä tehdessä maalämpöpumpun huristessa teknisessä tilassa. Pidämme talossa tuollaista muutaman asteen lämpöä ja takkaakin lämmitetään välillä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maalämpökaivon poraus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maalämpökaivon poraus. Näytä kaikki tekstit
maanantai 14. tammikuuta 2019
Lämmöt päällä
Yhteistyössä KS Geoenergin kanssa
Talvi kiristää otettaan, mutta mikäpä tässä sisätöitä tehdessä maalämpöpumpun huristessa teknisessä tilassa. Pidämme talossa tuollaista muutaman asteen lämpöä ja takkaakin lämmitetään välillä.
Maalämpökaivon meille kävi poraamassa suunnilleen vuosi sitten KS Geoenergi. Tästä voit lukea blogipostauksen maalämpökaivon porauksesta ja keruuputkien asennuksesta. Olikin hyvä porata lämpökaivo jo aiemmin, nyt kun saimme lämpöpumpun paikalleen tekniseen tilaan oli kaivo kätevästi jo valmiina. Näin suunnilleen kuukauden käyttökokemuksen jälkeen olemme tosi tyytyväisiä maalämpöön! On tämä vain niin huoleton ja vaivaton lämmitysmuoto. Tässä muutama kuva muistin virkistykseksi meidän maalämpökaivon porauksesta.
Tavoitteemme on seuraavaksi saada puhallusvillat yläpohjaan, niin lämpöä ei pääsisi enää harakoille asti. Vielä on joitakin valmisteluja tehtävänä, kuten väliseinien runkojen paikkojen merkitseminen yläpohjaan ja erkkerin koolaaminen valmiiksi. Erkkerin kohdallekin tulee siis puhallusvilla, joka puhalletaan ilmansulkupaperiin tehtävistä koloista.
Talvi kiristää otettaan, mutta mikäpä tässä sisätöitä tehdessä maalämpöpumpun huristessa teknisessä tilassa. Pidämme talossa tuollaista muutaman asteen lämpöä ja takkaakin lämmitetään välillä.
tiistai 23. tammikuuta 2018
Keruuputket lämpökaivoon
KS Geoenergiltä tultiin asentamaan keruuputkisto porausta seuraavalla viikolla. Putkirulla kulki näppärästi kaivon luo tällaisen telaketjukulkupelin päällä. Putki täytetään etanolinesteellä, joka toimii lämmönsiirtäjänä kaivosta putkistoon ja estää myös veden jäätymisen putkissa. Seuraavaksi keruuputkisto laitettiin kaivoon. Tässä vaiheessa kaivon ympärys kaivetaan auki ja ylimääräinen suojateräsputki leikataan pois.
Maalämmön siirtoputket liitetään kaivoon, laitetaan väliin tiivisteet ja hitsataan liitokset kiinni. Hitsaus tapahtuu liitospalalla, johon kytketään sähköhitsauskone. Kone lämmittää liitoksessa olevat vastukset ja putket sulavat tiivisti kiinni. Kone ottaa huomioon ulkolämpötilat ja pitää sen mukaan virtaa päällä. Liitoksen teon aikana oli vielä ihmeen lämmin sää, nyt pakkasten aikana liitoskohta on suojattu jäätymiseltä eristelevyin ja pressuin. Nuo keruuputket ovat uritetut TurboCollector putket, joiden lämmönsiirtokyky on parempi kuin sileissä putkissa. Tällöin virtausnopeus voi olla matalampi, mikä taas laskee painehäviötä. Keruuputkien asennus ja liittäminen sujui kaikkinensa hyvin, muutamassa tunnissa tuli valmista!
Lämpökaivo jätetään usein vain maan alle sellaisenaan ja peitellään. Me teemme kuitenkin tarkistuskaivon mahdollista huoltoa varten, kun olimme alunperin varautuneet sellaisen tekemiseen. Ilmeisesti tästä tarkistuskaivojen teosta on luovuttu nykyään ja tulisihan se edullisemmaksikin. Laitamme nyt tähän kaivonrenkaat ja kannen. Liitos jää noin kahden metrin syvyyteen, kun kaikki täytöt on tehty. Tarkastuskaivon pois jättäminen onkin varmasti hyvä vaihtoehto jos liitoksen syvyys on reilusti alle yhden metrin, jolloin EPS-eristeet päällä riittävät suojaksi.
keskiviikko 17. tammikuuta 2018
200 metriä kalliolämpöä
Yhteistyössä KS Geoenergi Oy:n kanssa
Meille oli alusta asti selvää, että taloon tulee lämmitysmuodoksi kallioon porattava maalämpö. Haluamme huolettoman lämmityksen, joka on lisäksi edullinen, turvallinen ja ekologinen. Maalämpö alkaa olla yleisin lämmitysmuoto, mitä uusiin taloihin ja myös vanhoihin koteihin remonttien yhteydessä laitetaan. Lämpökaivon porasi meille vakaalla ammattitaidolla ympäri Suomea Kruunupyystä käsin kalliolämpöporauksia tekevä KS Geoenergi. Yritys on tehnyt kalliolämpöporauksia jo vuodesta 2003.
Kallioperä siis varaa lämpöä, jonka lämpötila on tasaisesti ympäri vuoden 7-8 astetta. Energiaa saadaan pumpattua kalliolämpökaivosta nelinkertaisesti pumpun kuluttamaan virtaan nähden, siksi se on niin edullista käyttää. Maalämpöä voidaan kerätä talteen myös maan alle vaakaan kaivettavalla putkistolla, mutta putkisto vaatii paljon tilaa ja sen laittaminen on työlästä. Kallioon porattu lämpökaivo tarvitsee vain vähän tilaa ja KS Geoenergin poravaunu kulki ketterästi meidänkin tontilla. Poravaunu matkusti toisen rekan kyydissä ja kompressori toisessa rekassa.
Operaatio kesti poran alkulämmittelyineen ja loppuhuoltoineen kahdeksan tuntia. Meille poratun lämpökaivon syvyys on 200 metriä. Tai porausteknisistä syistä syvyys kannattaa olla kolmen metrin jaolla, eli syvyys on 201 metriä miinus kytkentää varten katkaistu puolentoista metrin pätkä. Kaivon syvyys on mitoitettu 143 neliöisen talon ja noin 50 lisäneliön lämmittämiseen. Myöhemmin rakennettavalle autotallille tai lämpimälle varastolle riittää siis vielä lämpöä tästä kaivosta. On tärkeää mitoittaa kaivon syvyys lämmitystarpeisiin nähden ja porata kerralla tarpeeksi syvä kaivo.
Porauksessa maaporaus on kallein ja aikaavievin vaihe, tuolloin pora asentaa samalla suojateräsputkea maahan. Teräsputket laitetaan kolmen metrin pätkissä ja ne hitsataan yhteen sitä mukaa, kun seuraavaa tarvitaan. Meidän tapauksessa kallio oli alle kolmen metrin syvyydessä, joten varsinaiseen kallioporausvaiheeseen päästiin nopeasti ja yksi suojaputki riitti. Porausvaihe meni sujuvasti ja 115 millimetrin pora näytti uppoavan kallioon kuin voihin. Hitsauslaitteetkin kuuluvat osaksi poravaunun varustusta, joten työkalut ovat tarvittaessa käden ulottuvilla. Huomasi kyllä, että paikalla oli ammattimiehet, kun kaikki sujui niin jouhevasti!
Poratessa vettä ei koko matkalta löytynyt, mutta oli kuulemma pari pehmeämpää kohtaa. Porauksen jälkeen saimme yksinkertaisen ohjeen vedenpinnan seuraamiseen kaivossa: pudotetaan pieni kivi ja otetaan aikaa kunnes kuuluu molskahdus. Tuosta voi sitten laskea, missä vedenpinta on. Ohjeena alle neljä sekuntia on riittävä ja sitä se oli jo porauksen jälkeen, ilmeisesti huuhteluveden verran. Seuraavana päivänä aika oli kaksi ja puoli sekuntia, mikä tarkottaa noin 30 metrin matkaa ja 170 metrin aktiivisyvyyttä eli veden määrää. Lämpökaivoon kuulemma voi vain lisätä vettä tarvittaessa, kyse kun ei ole käyttövesikaivosta. Nykytietämyksen mukaan maalämpökaivossa pienempi reiän halkaisija on parempi. Tällöin lämpö siirtyy tehokkaammin kalliosta keruuputkistoon, kun välissä on vähemmän vettä.
Porauksesta jäi siis näkyviin putken pää. Seuraavalla viikolla asennettiin keruuputket kaivoon, josta kerron toisessa postauksessa. Porausjäte on tällaista kivituhkaa, joka onkin varsin hyödyllistä ainetta. :) Sitä voi käyttää vaikka puutarhassa tai kukkapenkissä maanparannusaineena! Taidankin keväällä ripotella sitä tulevan nurmikon ja vuorimäntyistutusten alle.
Meille oli alusta asti selvää, että taloon tulee lämmitysmuodoksi kallioon porattava maalämpö. Haluamme huolettoman lämmityksen, joka on lisäksi edullinen, turvallinen ja ekologinen. Maalämpö alkaa olla yleisin lämmitysmuoto, mitä uusiin taloihin ja myös vanhoihin koteihin remonttien yhteydessä laitetaan. Lämpökaivon porasi meille vakaalla ammattitaidolla ympäri Suomea Kruunupyystä käsin kalliolämpöporauksia tekevä KS Geoenergi. Yritys on tehnyt kalliolämpöporauksia jo vuodesta 2003.
Kallioperä siis varaa lämpöä, jonka lämpötila on tasaisesti ympäri vuoden 7-8 astetta. Energiaa saadaan pumpattua kalliolämpökaivosta nelinkertaisesti pumpun kuluttamaan virtaan nähden, siksi se on niin edullista käyttää. Maalämpöä voidaan kerätä talteen myös maan alle vaakaan kaivettavalla putkistolla, mutta putkisto vaatii paljon tilaa ja sen laittaminen on työlästä. Kallioon porattu lämpökaivo tarvitsee vain vähän tilaa ja KS Geoenergin poravaunu kulki ketterästi meidänkin tontilla. Poravaunu matkusti toisen rekan kyydissä ja kompressori toisessa rekassa.
Operaatio kesti poran alkulämmittelyineen ja loppuhuoltoineen kahdeksan tuntia. Meille poratun lämpökaivon syvyys on 200 metriä. Tai porausteknisistä syistä syvyys kannattaa olla kolmen metrin jaolla, eli syvyys on 201 metriä miinus kytkentää varten katkaistu puolentoista metrin pätkä. Kaivon syvyys on mitoitettu 143 neliöisen talon ja noin 50 lisäneliön lämmittämiseen. Myöhemmin rakennettavalle autotallille tai lämpimälle varastolle riittää siis vielä lämpöä tästä kaivosta. On tärkeää mitoittaa kaivon syvyys lämmitystarpeisiin nähden ja porata kerralla tarpeeksi syvä kaivo.
Porauksessa maaporaus on kallein ja aikaavievin vaihe, tuolloin pora asentaa samalla suojateräsputkea maahan. Teräsputket laitetaan kolmen metrin pätkissä ja ne hitsataan yhteen sitä mukaa, kun seuraavaa tarvitaan. Meidän tapauksessa kallio oli alle kolmen metrin syvyydessä, joten varsinaiseen kallioporausvaiheeseen päästiin nopeasti ja yksi suojaputki riitti. Porausvaihe meni sujuvasti ja 115 millimetrin pora näytti uppoavan kallioon kuin voihin. Hitsauslaitteetkin kuuluvat osaksi poravaunun varustusta, joten työkalut ovat tarvittaessa käden ulottuvilla. Huomasi kyllä, että paikalla oli ammattimiehet, kun kaikki sujui niin jouhevasti!
Poratessa vettä ei koko matkalta löytynyt, mutta oli kuulemma pari pehmeämpää kohtaa. Porauksen jälkeen saimme yksinkertaisen ohjeen vedenpinnan seuraamiseen kaivossa: pudotetaan pieni kivi ja otetaan aikaa kunnes kuuluu molskahdus. Tuosta voi sitten laskea, missä vedenpinta on. Ohjeena alle neljä sekuntia on riittävä ja sitä se oli jo porauksen jälkeen, ilmeisesti huuhteluveden verran. Seuraavana päivänä aika oli kaksi ja puoli sekuntia, mikä tarkottaa noin 30 metrin matkaa ja 170 metrin aktiivisyvyyttä eli veden määrää. Lämpökaivoon kuulemma voi vain lisätä vettä tarvittaessa, kyse kun ei ole käyttövesikaivosta. Nykytietämyksen mukaan maalämpökaivossa pienempi reiän halkaisija on parempi. Tällöin lämpö siirtyy tehokkaammin kalliosta keruuputkistoon, kun välissä on vähemmän vettä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)