tiistai 3. marraskuuta 2020

Syyshortensia ja puutarhan kesäasukkaat


Nurmikon perustaminen jäi ensi kesään, mutta jotakin puutarhajuttuja on ehditty tänä kesänä pihalle tehdä. Pari loppusyksystä istutettua asukkia, syyshortensia limelight ja hansaruusu, ovat kotiutuneet mukavasti. 

Etenkin syyshortensia teki ilahduttavan paljon kukkia jo näin ensimmäisenä kesänä! Kukat limelight -lajikkeessa eivät siis syksyn mittaankaan muutu voimakkaamman sävyisiksi, ne muuttuvat vain aivan hennosti vaaleanpunaisiksi. Istutuksen jälkeisenä päivänä hortensiasta katkesi heti yksi oksa, kun joku myräkkä sattui kohdalle. Se ei kuitenkaan menoa haitannut ja kasvupaikka vaikuttaa sille mieleiseltä. Syyshortensia on istutettu pihan reunalla paikaan, mihin sadevedet johdetaan. Maa pysyy kuitenkin niin kuivana, ettei vesi seiso siinä kohdalla. Tämä taitaa olla hortensian kasvupaikkaa valitessa oleellisinta. Nyt vain on laitettava jotakin suojausta sille talveksi, ettei oksia taittuisi kovin paljoa lumen painosta. 




Toinen uusi asukas pihalla on hansaruusu, joka kerkesi lopukesän istutuksena tehdä pari kukkaa. Muuten on tarkoitus tuoda lähinnä kotikontujeni vanhoja perennoja puutarhaan. Odotan innolla, että pihalle pääsevät muuttamaan pistokkaat syreenistä ja juhannusruususta.



Tänä kesänä paljon puutarhailoa toi terassilautojen pätkistä nikkaroitu istutuslaatikko, jossa meillä oli herneitä, härkäpapuja, retiisejä, porkkanoita, punajuurta ja yrtteinä persiljaa, basilikaa ja korianteria. Tämä pikkupuutarha oli kiva kesäpuuha ja varmaan teemme lisää istutuslaatikoita myöhemmin! Myös lavakauluksilla voi täydentää laatikkopuutarhaa, jos laudanpätkät loppuvat. Yhteen laatikkoon voisi ainakin jatkossa laittaa pikku mansikkamaan. 



Kesäkukista itselleni uusi tuttavuus oli siemenistä kylvetty kaunis pioniunikko. Oli hausta yllätys seurata aamulla, että minkä värinen kukka sieltä milloinkin on auennut. Pioniunikko kukki hyvin pitkälle syksyyn, vielä lokakuussa tuli uusia kukkia. Myös krassit kukkivat lokakuussakin vielä.









Yllä olevat auringonkukat eivät ole omia kasvatteja. Muutamia auringonkukkia meillä oli kyllä kasvamassa, mutta siementen kylvö jäi turhan myöhälle. Lopulta varmaan muutama kukka olisi kerinnyt syksyllä puhjeta, mutta tuulenmyräkkä katkaisi yhden varren ja seuraavana yönä joku eläin oli käynyt syömässä loput varret. Jospa paremmalla onnella ensi kerralla!

Ruukkuruusu ja pelargoniat muuttavat talveksi puolilämpimään varastoon. Jännää etenkin pelargonioiden osalta katsoa, saako niitä talvehtimaan. Nehän pitää sitten leikata alas kevättalvella. En ole aiemmin kokeillutkaan pelargonioiden talvettamista.


torstai 15. lokakuuta 2020

Terassitohinaa ja blogin uudet tuulet

Näin reilun puolen vuoden tauko niin rakentamisesta kuin blogin kirjoittamisestakin on tuonut ja suonut aikaa pohtia blogin jatkoa ja uutta suuntaa. Tämähän ei oikein ainakaan pelkästään rakentajablogina voi jatkua, kun talo on nyt (melkein) valmis.

Yksi tärkeä syy jatkoaikeille on se, että löydätte niin hienosti blogiin edelleen ja kommentoitte postauksia ahkerasti! Lämmin kiitos siitä. Hyväksyin tuossa hiljattain kasan kommentteja ja vastailin kysymyksiin. Joitain asioita piti vähän muistutella mieleen itsellenikin, kun sain vaikkapa hiljattain kommentin ja kysymyksen maalämpökaivon poraukseen liittyen ja tuosta on jo kuitenkin kolmisen vuotta aikaa. 

Luonteva suunta blogin jatkolle onkin vielä kesken olevan pihan laitto, puutarhajutut muutenkin sekä erilaiset diy-projektit. Rakentaminen säilyy kuitenkin edelleen mukana blogissa, mutta kerron tästä vähän myöhemmin lisää!

Tämä kesä on mennyt lähinnä talon ulkomaalauksia viimeistellessä, joskin keskenhän ne ovat muutamasta kohtaa vieläkin. Iso urakka oli maalata terassin ja kuistin laipiot ja ne saatiin valmiiksi. Päivä jos toinenkin meni kyllä kurkotellessa. Sävyinä pohjalla on Virtasen maalitehtaan Neljän Öljyn Maali paperi (f487) ja palkeissa Virtasen maalitehtaan Kolmen Öljyn Kuullote poro (5087). Valkoiset laudat olivat valmiiksi pohjamaalatut, joten niihin ei tarvittu onneksi kuin yksi kerros maalia ja palkitkin on käsitelty vain kertaalleen kuullotteella. Olimme iloisesti yllättyneitä, että kuullotekaan ei juuri valunut laipioita maalatessa, vaan homma onnistui hyvin. Seuraavaksi on vuorossa kaiteiden ja rappusten nikkarointi terassille ja kuistille, taitavat jäädä suosiolla ensi kesään. 



Kuistinkin laipio on tosiaan maalattu. Uutta kuistilla on myös laudoitukset, jotka on tehty samalla siperianlehtikuusilankulla kuin terassikin. Niitä ei ole käsitelty millään, vaan ne saavat harmaantua luonnostaan.





Siinä näkyykin seuraava projekti, eli pakkauslavat toimittavat vielä ansioituneesti rappusten virkaa, mutta tuohon nikkaroimme kestopuusta ja siperianlehtikuusesta rappuset.

Luvassa blogissa on seuraavaksi siis ainakin vähän puutarha-asiaa tämän kesän istutusten osalta, vielä keskeneräisen saunan tekoa loppuun sekä pari huonekalujen tuunausprojektia. Yksi tällainen diy -projekti näkyykin jo kuistikuvissa, eli kaapelikelasta tehty pöytä. Pöydän ääressä on kestitetty näin korona-aikaan sopien ulkona päiväkahvi- ja lounasvieraita eli pöytä on ollut kovastikin käytössä. Kesäaamuina tuossa syötiin myös aamupalaa aamuauringon kajossa. Tämä kaapelikela onkin viimeksi esiintynyt Virtaa rakennushommiin -postauksen kuvissa vähän eri muodossa, kun siihen oli rullattuna työmaalle tullut sähkökaapeli. Pöytä sopi kivasti vanhojen ja samalla terassiöljyllä käsiteltyjen tuolien kaveriksi. Näillä eväillä ja uusin tuulin blogi porskuttaa siis eteenpäin! Mukavaa syysruskan aikaa!