Kotikylpylä

Viime talvena hankimme ulkoporealtaan, vaikkei sitä heti keskitalvella päästykään vielä testaamaan, sillä altaassa on -10 asteen pakkasraja. Keväällä saatiin allas koekäyttöön ja se onkin ollut siitä lähtien käytössä. Kesällä uitiin järvessä, joten silloin allas oli tyhjillään, mutta nyt syksyllä se on taas tiiviisti käytössä.

Minulla ei ollut tällaisista altaista mitään aiempaa kokemusta, mutta allas on osoittautunut juuri sopivaksi meille ja on tosi kiva. Malli on Lay-z-span Havana, jonka hinta oli ostettaessa tarjouksessa noin 250 eur. Altaan koko on 180 cm x 66 cm, siinä on kahden eri voimakkuuden poreet ja vaihdettavat suodattimet, joilla saa pidennettyä veden käyttöaikaa. Sama vesi on paljussa muutaman viikon, vaihtoväli riippuu kuinka usein sitä käytetään ja tietenkin aktiivihappipuhdistustabletteja tarvitaan. Aktiivihappi on hieman miedompaa ja kenties ihoystävällisempää, kuin klooripuhdistustabletit. Ennen kylpyhetkeä veden ph myös mitataan liuskoilla. Suurin homma onkin juuri veden puhtaana pitäminen ja sen laadun tarkkailu, muuten allas on tosi helppokäyttöinen. Kun aikoo illalla pulikoida, laittaa vaan aamulla päälle ja näytöstä voi seurata lämpiämistä, vesi ehtii illaksi lämmetä 38 asteeseen näin nollakelilläkin.

Joku blogin uskollinen lukija saattaa muistaa, että rakennusaikana haaveilimme kylppäriin laitettavasta poreammeesta. Tämä ulkoversio on kuitenkin paljon mukavampi, tunnelmallisempi ja mahtuu juuri sopivasti terassille! Ihan oikea valinta meille siis. Myöskään oikeaa paljua emme olleet juurikaan miettineet, kun ne ovat kuitenkin paljon kalliimpia ja niiden hoito taivasalla ehkä työläämpää. Havanassa tuli mukana kansi, joka siinä on päällä silloin, kun se ei ole käytössä ja kun allas on terassilla katoksen alla, ei sen päälle juurikaan lentele lehtiä tai muita roskiakaan. 

Mukavaa syksyn aikaa kaikille!

 

Kurkkuja ja maissintähkiä

Kesä on kiirinyt elokuulle asti ja puutarhan oksilta saa satoa. Vihreitä ovat vielä raakileet, joten kypsymistä odotellaan.

Kasvihuoneen asukkaina on tuttuun tapaan tomaatteja, paprikaa, kurkkua ja maissia. Toissa vuonna tuli ensimmäinen maissisato juurikin kasvihuoneesta, viime vuonna ne olivat ulkona kasvimaalla eikä satoa tullut. Nyt siis varsinkin viileän alkukesän vuoksi vein ne taas kasvihuoneeseen ja neljä maissintähkää näyttäisi tulevan. Kylmän alkukesän vuoksi maissit jäivät lyhyiksi tänä kesänä, ne alkoivat kukkia varsien ollessa vielä tosi lyhyet, joten varteen mahtuu vain yksi tai kaksi maissia kuhunkin. Alla kuvakimarassa aluksi pari kuvaa keväällä taimia odottavasta kasvihuoneesta ja taimikasvatuksesta. 

Kokeiluna kasvihuoneessa on hengaillut myös vesimeloni, jonka kukkimaan ehtimisestä ei ole takeita. Siemenet eivät millään ensin meinanneet keväällä itää, mutta ihan hyvin se sittemmin on kasvanut. Jospa vielä kukan ainakin ehtisi tehdä. Kerran aiemmin olen kasvattanut vesimelonia ja silloin se kerkesi tehdä aivan pikkuruisen, vain vähän nuppineulan päätä suuremman hedelmän. 

Kirsikkapuita vaivasi keväällä mustat kirsikkakirvat, mutta niiden torjunta onnistui hyvin pesemällä puut painepesurilla ja suihkuttamalla sitten oksiin ja lehtiin raparperien lehdistä keitettyä liuosta. Nokkosvesi kävisi myös. Ihan hyvin tuli pieneksi ja nuoreksi puuksi toisesta kirsikkapuusta kirsikoita, ne on melkein jo kerätty ja syöty. 

Puutarhan kevään muuttajat olivat karviaiset, joista toinen voi paremmin ja toinen aika paljon heikommin. Toivon, että huonovointinenkin kotiutuisi nyt uudelle paikalle paremmin ja tuosta vielä tokenisi. Myös luumupuu siirrettiin keväällä muiden hedelmäpuiden luo, kun se ei vielä ole kukkinut ollenkaan, eikä varmaan oikein viihtynyt talon pohjoispuolella. Nyt ovat enemmän eteläisellä rinteellä kaikki hedelmäpuut, myös sapattivuotta viettävä omenapuu. Mansikkamaalta kerättiin kesän mittaan mukavasti mansikoita, niistä löytyy enää muutamia marjoja.

Niittykukat ja teknisessä tilassa talvehtineet kaksi pelargoniaa ovat ilahduttaneet kukkapuolella. Myös kuunliljat, jotka kukkivat nätisti keskikesällä. 

Kasvihuonekurkut tekivät valtavasti kukkia ja rönsyilivät sinne tänne, joten päätin katkaista ne latvasta, muuten varmaankin olisivat tehneet pelkkiä kukkia. Nyt kurkkujen alut ovatkin alkaneet viimein kasvaa. Sisällä olkkarin ikkunalla viihtynyt ikkunakurkku on ollut kiva. Yrttipuolella rosmariini, basilika ja salvia ovat menestyneet parhaiten. 

Mukavaa elokuuta!

Pellavaisia unia

Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä

Muutama blogikirjoitus takaperin harkitsin pellavatyynyliinojen hankintaa. Kun hiljattain entinen lakana kului puhki ja tuli ajankohtaiseksi hankkia uusi tilalle, päätin samalla toteuttaa pellavatyynyliinaunelman. 

Finlaysonin valkoisten *Lino-pellavatyynyliinojen tuntuma on niin kiva! Näistä huomaa, että pellavakangas on laadukasta, kestää varmasti pitkään hyvänä ja paranee vain ajan myötä. Kaveriksi hankin pari *yksiväristä satiinityynyliinaa värissä vaalea malva. Sävy on tosi nätti ja sopii hyvin käytettäväksi mihin vuodenaikaan vaan.

Arvostan todella paljon sitä, etteivät vuodevaatteet pölise, joten kiinnitän jo hankintavaiheessa huomiota siihen, miltä kangas vaikuttaa, jotta se kestäisi pitkään hyvänä ja sileänä. Höttöisestä ja ohuesta langasta kudottu puuvilla alkaa helposti pölistä ja nukkaantua ja sellaisten tyynyliinojen kanssa nenäkin saattaa olla tukossa aamuisin. 

Vuosien tauon jälkeen silitän aina kaikki vuodevaatteet ja vaatteet muutenkin ja käytettynä saatu mankelikin odottaa käyttöönottoa. Pellava tarvitseekin silityksen, jotta se pehmenee eikä kuituja irtoa. Silityksen jälkeen kankaaseen tulee kaunis kiilto ja koska kankaan kuidut sulkeutuvat, pesuvälitkin pitenevät. Pellava pestään pesuohjeiden mukaan väljässä vedessä ja aluksi siitä saattaa irrota nukkaa. Pellavan tuntuma on rouheampi ja siksi hommasinkin pellavaisille pariksi unelmansileät satiinityynyliinat. Mutta pellavan lämmönsäätely on todella hyvä, eli se on kylmällä lämmin ja lämpimällä viileä ja siten todella miellyttävä materiaali. 

Entisen tilalle hankittu *valkoinen satiinialuslakana kiiltää kauniisti ja kangas on sileä, jämäkkä ja vaikuttaa kestävältä. Lakanakankaan lankaluku eli kankaantiheys on 228 TC, eli kangas on tiivistä ja sopii siten hyvin juuri vaikka allergikoille. Liittymällä *Finnlaysonin verkkosivuilla F-clubiin saa -30% alennuksen seuraavasta normaalihintaisesta ostoksesta, eli jos on tarvetta päivittää liinavaatteita, kannattaa tutustua valikoimiin.

Vielä on talvea jäljellä mutta päivät pitenevät, tämä aika vuodesta ja lähestyvä kevättalvi onkin omia lempparivuodenaikojani. Mukavia talvipäiviä kaikille!

Lämmityskauden kuulumisia

Yhteistyössä KS-Geoenergin kanssa

Näin viiden vuoden kokemuksella maalämpö on ollut todella hyvä valinta taloomme. Arvostamme sitä, että se on ekologinen lämmitysmuoto. Lisäksi maalämpö on huoleton lämmitysjärjestelmä, sillä se toimii suljetussa järjestelmässä samalla periaatteella kuin jääkaappi. 

Maalämpöpumpussa kiertävä kylmäaine siirtää siis lämpöenergiaa matalammasta lämpötilasta korkeampaan lämpötilaan. Lämmön siirtäminen tapahtuu sähköllä ja sitten taloa ja käyttövettä voidaan lämmittää tällä siirretyllä energialla. Maalämpöpumpuissa käytetään siis fysikaalisia luonnonilmiöitä eli höyrystymistä, tiivistymistä, lämpöenergian siirtymistä korkeammasta lämpötilasta matalampaan käyttöveteen ja lämmityspiiriin ja siten olomuodon muutoksen yhteydessä vapautuvaa lämpöenergiaa. 

Maalämpö onkin käytössä edullinen. Suhdeluku on, että kun lämmön siirtämiseen pumpulla käytetään yksi yksikkö energiaa, saadaan se takaisin jopa nelinkertaisena. KS-Geoenergin verkkosivuilla on laskuri, jolla voi testata paljonko maalämpöön vaihdettaessa säästäisi lämmityskustannuksissa jo olemassa olevassa rakennuksessa, kuten omakotitalossa tai vaikka autotallissa.

Huolettomuus käytössä on näkynyt siten, että maalämpöpumppumme käyttöjärjestelmän olemme vain kerran päivittäneet käsin, jotta saimme nettipäivitykset käyttöön. Tietoturvan vuoksi meillä on oma sisäverkko talotekniikalle ja sen internetyhteyttä varten. Muutoin pumpussa ei ole suodattimia tai muita säännöllisesti puhdistettavia tai huollettavia osia. Maalämpöpumppu on hurissut teknisessä tilassa ja jos on joskus jokin satunnainen sähkökatkos ollut, on se käynnistynyt katkon jälkeen itsekseen ja ryhtynyt taas hommiin. 

Mukavia pakkaspäiviä ja hyvää talven jatkoa!

Inspiroiva työpiste

 Sinällään minulla ei ole väliä missä kirjoitan, se voi olla kahvilassa, keittiön pöydän kulmalla. Olen kirjoittanut Talonrakennustarina -kirjan lisäksi toisenkin kirjan, jonka kirjoitin enimmäkseen sohvannurkassa löhöillen. Nyt kun kirjoitan kolmatta kirjaa, päätin kuitenkin ottaa kunnon harppaukset ergonomiassa ja siirtyä kirjoittamaan ja tekemään muutkin kirjanpitohommat ja muut kunnolla taas kirjoituspöydän ääressä.

Tykästyin viitisentoista vuotta sitten kustavilaisesta huonekaluestetiikasta ja ostin silloin kirpputorilta ja antiikkiliikkeestä kustavilaisen lipaston sekä ymmärtääkseni kertaustyylisen, mutta jo yli sata vuotta vanhan, kirjoituspöydän. Tämä kirjoituspöytä maksoi muistaakseni noin 150 euroa. Sillä summallahan ei uutta kokopuista huonekalua saa millään! Suosittelenkin lämpimästi ostamaan kokopuisia ja siten kestäviä antiikkihuonekaluja. Kun vähän etsiskelee, niitä löytää kirpputoreilta helposti, joko hieman tuunattavina tai jo valmiiksi tosi hyväkuntoisina. Joskus toki uudellakin huonekalulla on paikkansa, mutta en oikeastaan keksi kovin montaa tilannetta. Kiintokalusteet on toki asia erikseen.

Olen pitänyt aivan mahdottomasti tästä kirjoituspöydästä, joka on hyvässä kunnossa, mutta jossa ajan kulku näkyy ja saakin näkyä. Kokopuinen huonekalu on hyvä investointi, se kestää helposti kymmeniä vuosia, jos on jo valmiiksi kestänyt satojakin vuosia. Kirjoituspöydässäni on mukavaa, että se on alkuperäisessä usvanvihreässä maalissa, kultareunuksin koristeltu. Pöytä on ainakin ollut jossakin vaiheessa Helsingissä, mutta voisiko se olla tehty siellä, vai onko ollut esimerkiksi myynnissä siellä, niin en ole aivan niin antiikin tuntija, että osaisin tulkita pöytälevyn pohjassa olevaa leimaa. 

Näissä vanhoissa puulaatikoissa ihailen aina pikku liitoksia, joilla laatikot on tiiviisti kasattu. Pöytä herättelee pohtimaan, kuka pöydän on rakentanut, kuka maalannut, kuka ensimmäisen kerran sen hankkinut ja minkä kirjeen ensiksi sen ääressä kirjoittanut?

Työpöydän varustuksista vuosikalenteri on tärkeä, katseet kääntyvät jo väistämättä seuraavaan vuoteen. On vanhat kukkakaiuttimet, että voi kuunnella joulumusiikkia. Pöytälamppu, muutamia kirjoja, tiimalasi, Gardajärveltä ostettu karttapallo ja Prahasta ostettu paperipaino, nekin asettuneina pöydälle. Koska kirjoittaessa on hyvä miettiä samalla ajankulua ja maailmaa. Sitten on lasten antamia juttuja, kuten kynäpurkki. Tonttukin on mukana menossa. Juuri nyt parasta on tietysti talvinen luonto, joka leijailee ikkunassa. 

Mukavaa joulun odotusta, rauhallista ja levollista joulua ja toiveikasta vuodenvaihdetta kaikille!

Metsän eläimiä ja pellavan pehmeyttä

Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä

Kivat kodintekstiilit on astioiden lisäksi minusta parhaita arjen piristyksiä. Omat viime aikojen suosikit Finlaysonilta ovat hauskoilla metsän eläimillä kuvitetut tyynyliinat, jotka sopii hyvin esimerkiksi jo vähän vanhempien lasten vuodevaatteiden kuosiksi. *Selviytyjät ja *Karhu -kuosit koristavat tyynyliinoja, hauska Kettu -kuosi taas somistaa ystävältä saatua kangaskassia. 

Veikeitä eläimiä on myös ainakin Pupun ja Siilin kuoseilla. Hauska lahjavinkki näin joulun alla on *Pupu -keittiöpyyhkeet, keittiöpyyhkeitä tarvitsee ainakin meillä uusia useammin kuin muita käsipyyhkeitä. Toinen lemppari jo vuosien takaa on suloinen *Elefantti -käsipyyhe, joka somistaa samalla kylppäriä ja jota on monissa väreissä.

Kun seuraavan kerran pussilakanoiden tai tyynyliinojen hankkiminen tulee ajankohtaiseksi, olen ajatellut hommata pellavaiset pussilakanat. Joskus meillä oli pellavapussilakana ja sitä olen jäänyt sittemmin kaipaamaan. Pellavassa parasta on se ominaisuus, mikä luonnonkuiduissa muutenkin on, että pellava todella lämmittää silloin kun on kylmä ja helteellä se taas viilentää. 

Pellava on myös todella kestävää. Pellavakankaassa on toki käytön kannalta se ominaisuus, että se on silitettävä aina pesun jälkeen, koska muuten kangas tuntuu pölisevältä ja jää liian karheaksi. Nykyään kyllä pyrin muutenkin silittämään niin puuvillaiset vuodevaatteet kuin kaikki muutkin tekstiilit ja vaatteet. Silittäminen vaan tekee niistä niin paljon miellyttävämmät ja pehmeämmät käyttää ja ne pysyvät raikkainakin pitempään, kun kankaan pinta siliää ja tiivistyy. Pellavalle muutoin on ominaista käytössä hieman ryppyinen ilme, joka on minun silmään kodikas. *Lino Pellavapussilakanasetti on nyt alessa ja toisaalta hyvä lahjavinkki pukinkonttiin tai ensitutustuminen pellavaisiin vuodevaateisiin on aloittaa *Lino pellavatyynyliinoista. Tänä viikonloppuna Finlaysonilla on hyvät alet ja koodilla BLACKWEEK2024 ilmainen toimitus tänään.

Kasvihuoneen talviunet ja kesämuistoja

Viime kesän puutarhakuulumiset onkin vielä raportoimatta. Joten tässä ne nyt tulevat, sentään ei maa ole vielä jäässä, että eihän tuo kesä tunnu niin kaukana menneessä vielä olevan.

Kasvihuoneen asukkaat on toki jo aseteltu talviunille. Siellä horrostaa viiniköynnös, joka kunnostautui ensimmäisenä kokonaisena kesänään tekemällä ensimmäiset viinirypäleet. Sehän istutettiin keväällä 2023. Rypäleet olivat tosi makeita, siemenettömiä ja tosiaankin oikein hyviä syöntihedelmiä, aivan kuten lajikkeen tiedoissa sanottiin! Lajike on Somerset Seedles ja ehdottomasti suosittelen kyseistä lajiketta, jos joku miettii köynnöksen hankintaa. Viiniköynnöksen istutuksessa ja kotiutumisessahan on oleellista leikata sitä seuraavina vuosina siten, että päärungot lähtevät vahvistumaan. Esimerkiksi Hankkijan sivuilla on kuvien kanssa selkeät ohjeet viiniköynnöksen leikkaamiseen. Täytyypä tarkistaa itsekin nuo kolmannen vuoden leikkausohjeet tulevalle kesälle ja syksylle.

Kasvihuoneessa talvehtivat myös rosmariini ja laventeli. Laventelia koetin talvettaa aiemminkin toissa vuonna kasvihuoneessa ja viime vuonna istuttamalla ulos, mutta ei selvinnyt kummallakaan taktiikalla. Nyt on taas uusi yritys uudella kokelaalla isossa ruukussa kasvihuoneessa havuilla peiteltynä.

Avomaan puolella kesän iloisimmat yllättäjät olivat keltaiset kesäkurpitsat, jotka menestyivät tosi hyvin ja tekivät satoa viikkokausia! Kesäkurpitsa omalta kasvimaalta tarpeeksi pienenä kerättynä on ihan parasta ja maukasta. Teen niistä yleensä uunissa kurpitsaveneitä, joita täytän kurpitsan koverretulla sisuksella, tomaatilla, mausteilla ja fetalla tai jauhelihalla sekä päälle ripotellulla juustoraasteella. Avomaan asukeista sen sijaan avomaankurkuille kävi kalpaten heti alkukesästä istutuksen jälkeen, kun joku, pitkäkorvainen varmaan, kävi ne napostelemassa.

Mansikat taas tekivät oikein hyvin satoa, samoin paprikat. Nämä paprikat olivat kaksivuotisia, ne viettivät siis viime talven sisällä viherkasveina, mutta enää niistä ei ollut talvehtijoiksi, kun enin osa lehdistäkin oli rapissut pois. Keväällä siis onkin kasvatettava uudet paprikat. Tomaattien vuosi oli tällä kertaa vaisumpi, keltainen kirsikkatomaatti teki niistä parhaiten satoa.