Pellavaisia unia

Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä

Muutama blogikirjoitus takaperin harkitsin pellavatyynyliinojen hankintaa. Kun hiljattain entinen lakana kului puhki ja tuli ajankohtaiseksi hankkia uusi tilalle, päätin samalla toteuttaa pellavatyynyliinaunelman. 

Finlaysonin valkoisten *Lino-pellavatyynyliinojen tuntuma on niin kiva! Näistä huomaa, että pellavakangas on laadukasta, kestää varmasti pitkään hyvänä ja paranee vain ajan myötä. Kaveriksi hankin pari *yksiväristä satiinityynyliinaa värissä vaalea malva. Sävy on tosi nätti ja sopii hyvin käytettäväksi mihin vuodenaikaan vaan.

Arvostan todella paljon sitä, etteivät vuodevaatteet pölise, joten kiinnitän jo hankintavaiheessa huomiota siihen, miltä kangas vaikuttaa, jotta se kestäisi pitkään hyvänä ja sileänä. Höttöisestä ja ohuesta langasta kudottu puuvilla alkaa helposti pölistä ja nukkaantua ja sellaisten tyynyliinojen kanssa nenäkin saattaa olla tukossa aamuisin. 

Vuosien tauon jälkeen silitän aina kaikki vuodevaatteet ja vaatteet muutenkin ja käytettynä saatu mankelikin odottaa käyttöönottoa. Pellava tarvitseekin silityksen, jotta se pehmenee eikä kuituja irtoa. Silityksen jälkeen kankaaseen tulee kaunis kiilto ja koska kankaan kuidut sulkeutuvat, pesuvälitkin pitenevät. Pellava pestään pesuohjeiden mukaan väljässä vedessä ja aluksi siitä saattaa irrota nukkaa. Pellavan tuntuma on rouheampi ja siksi hommasinkin pellavaisille pariksi unelmansileät satiinityynyliinat. Mutta pellavan lämmönsäätely on todella hyvä, eli se on kylmällä lämmin ja lämpimällä viileä ja siten todella miellyttävä materiaali. 

Entisen tilalle hankittu *valkoinen satiinialuslakana kiiltää kauniisti ja kangas on sileä, jämäkkä ja vaikuttaa kestävältä. Lakanakankaan lankaluku eli kankaantiheys on 228 TC, eli kangas on tiivistä ja sopii siten hyvin juuri vaikka allergikoille. Liittymällä *Finnlaysonin verkkosivuilla F-clubiin saa -30% alennuksen seuraavasta normaalihintaisesta ostoksesta, eli jos on tarvetta päivittää liinavaatteita, kannattaa tutustua valikoimiin.

Vielä on talvea jäljellä mutta päivät pitenevät, tämä aika vuodesta ja lähestyvä kevättalvi onkin omia lempparivuodenaikojani. Mukavia talvipäiviä kaikille!

Inspiroiva työpiste

 Sinällään minulla ei ole väliä missä kirjoitan, se voi olla kahvilassa, keittiön pöydän kulmalla. Olen kirjoittanut Talonrakennustarina -kirjan lisäksi toisenkin kirjan, jonka kirjoitin enimmäkseen sohvannurkassa löhöillen. Nyt kun kirjoitan kolmatta kirjaa, päätin kuitenkin ottaa kunnon harppaukset ergonomiassa ja siirtyä kirjoittamaan ja tekemään muutkin kirjanpitohommat ja muut kunnolla taas kirjoituspöydän ääressä.

Tykästyin viitisentoista vuotta sitten kustavilaisesta huonekaluestetiikasta ja ostin silloin kirpputorilta ja antiikkiliikkeestä kustavilaisen lipaston sekä ymmärtääkseni kertaustyylisen, mutta jo yli sata vuotta vanhan, kirjoituspöydän. Tämä kirjoituspöytä maksoi muistaakseni noin 150 euroa. Sillä summallahan ei uutta kokopuista huonekalua saa millään! Suosittelenkin lämpimästi ostamaan kokopuisia ja siten kestäviä antiikkihuonekaluja. Kun vähän etsiskelee, niitä löytää kirpputoreilta helposti, joko hieman tuunattavina tai jo valmiiksi tosi hyväkuntoisina. Joskus toki uudellakin huonekalulla on paikkansa, mutta en oikeastaan keksi kovin montaa tilannetta. Kiintokalusteet on toki asia erikseen.

Olen pitänyt aivan mahdottomasti tästä kirjoituspöydästä, joka on hyvässä kunnossa, mutta jossa ajan kulku näkyy ja saakin näkyä. Kokopuinen huonekalu on hyvä investointi, se kestää helposti kymmeniä vuosia, jos on jo valmiiksi kestänyt satojakin vuosia. Kirjoituspöydässäni on mukavaa, että se on alkuperäisessä usvanvihreässä maalissa, kultareunuksin koristeltu. Pöytä on ainakin ollut jossakin vaiheessa Helsingissä, mutta voisiko se olla tehty siellä, vai onko ollut esimerkiksi myynnissä siellä, niin en ole aivan niin antiikin tuntija, että osaisin tulkita pöytälevyn pohjassa olevaa leimaa. 

Näissä vanhoissa puulaatikoissa ihailen aina pikku liitoksia, joilla laatikot on tiiviisti kasattu. Pöytä herättelee pohtimaan, kuka pöydän on rakentanut, kuka maalannut, kuka ensimmäisen kerran sen hankkinut ja minkä kirjeen ensiksi sen ääressä kirjoittanut?

Työpöydän varustuksista vuosikalenteri on tärkeä, katseet kääntyvät jo väistämättä seuraavaan vuoteen. On vanhat kukkakaiuttimet, että voi kuunnella joulumusiikkia. Pöytälamppu, muutamia kirjoja, tiimalasi, Gardajärveltä ostettu karttapallo ja Prahasta ostettu paperipaino, nekin asettuneina pöydälle. Koska kirjoittaessa on hyvä miettiä samalla ajankulua ja maailmaa. Sitten on lasten antamia juttuja, kuten kynäpurkki. Tonttukin on mukana menossa. Juuri nyt parasta on tietysti talvinen luonto, joka leijailee ikkunassa. 

Mukavaa joulun odotusta, rauhallista ja levollista joulua ja toiveikasta vuodenvaihdetta kaikille!

Villaa varpaille

Työhuone eli tuttavallisesti 'toimisto' oli meillä melkein neljä vuotta ilman mattoa, kunnes joulun aikaan vastaan tuli vihdoin sopiva. 

Melkein tähän viime syksynä jo hommasimme yhden pyöreän maton, joka varmaan olisi myös ollut aivan kiva, mutta sopivan etsintä jatkui kuitenkin vielä. Etsinnässä oli löytää sopiva villamatto ja nyt kohdalle sattui villa-puuvillasekoitteinen matto, jossa oli juuri tämä toivottu pehmeä ja luonnollinen tuntuma. Matto oli viimeinen tätä tummanharmaata väriä ja hintaa sille jäi vain reilut 12 euroa, kun se oli eräässä loppuunmyynnissä puoleen hintaan. 

Kävinkin myöhemmin ostamassa samanlaisen vaalean maton makuuhuoneen sisustuksen päivitykseksi, jossa kauan ollut vaaleansininen matto saa siirtyä toiseen paikkaan. Nämä matot ovat sen verran ohuet, että ilman mattoliukuestettä ne eivät pysy paikallaan parketin päällä, mutta liukuesteen kanssa onnistuu. Ikealla oli tällaista uudentyyppistä mattoliukuestettä, joka on käytössä osoittautunut tosi hyväksi, matto ei kyllä tämän kanssa hievahdakaan paikaltaan. 

Kun on monta vuotta pitänyt ohimennen silmällä, että josko löytyisi työhuoneeseen sopiva matto, osaa tästä löydöstä iloita erityisesti. Lapset arvelivat, että matosta tulee varmaan koiran lempilöhöpaikka ja oikeaan osuivat, aika usein on tassulainen pötkähtänyt juuri näiden mattojen päälle.

Karttatauluja

Yhteistyössä Gallerixin kanssa

Kartat ovat mielenkiintoisia ja kiehtovia. Nyt esille lipaston päälle pääsi lempipaikkoja Gallerix karttajulisteiden muodossa. 

Gallerixin valikoimissa on valmiita karttajulisteita useista kaupungeista, vaikkapa Lontoosta tai New Yorkista. Tämän lisäksi karttajulisteen voi tehdä ihan mistä vain haluamastaan paikasta menemällä Kartat -valikkoon. Sivulta pääsee luomaan oman karttajulisteen hakemalla halutun kaupungin tai paikan kartalta tai syöttämällä suoraan halutut koordinaatit. Sitten kartan voi kohdistaa mieleisekseen ja muokata oman tyylisekseen valitsemalla reunukset, teiden värit ja kartan pohjavärin. Kiva juttu on, että oikean kokoiset kehykset saa tilattua kätevästi samalla kuin julisteetkin. Kehyksissä on vaihtoehtoina useaa eri tyylistä ja eri materiaalista valmistettua kehysmallia. Julisteet tulivat nopeasti postitse hyvin pakattuina.

Karttajulisteiden lisäksi sivulta julisteet löytyy paljon muitakin kivoja ja tunnelmallisia julisteita. Mieleistä aihetta voi hakea eri kategorioiden alta. Selaillessa valikoimia silmäilin tosi kivoja mietelausejulisteita ja rauhoittavia luontomaisemia, niistä saisi yhdistellen koostettua vaikka kivan tauluseinän. 

Kasvitauluja

Nyt vähän sisustusjuttuja pitkästä aikaa. Kesällä löytyi eteisen ennen tyhjää seinää somistamaan mänty -aiheinen kasvitaulu.

Olen etsinyt jo pitemmän aikaa kirppareilta jotakin mielellään luontoaiheista opetustaulua tähän eteisen seinälle, mutta sopivaa kuva-aihetta ei oikein ole tullut vastaan. Niinpä kesällä Mikkelin Kenkäveron myymälästä löytyi tällainen uustuotantoa oleva mäntyaiheinen kasvitaulu, joka on oikein kiva sekin. 

Koulujen kasviopin opetustaulukuvitukset ovat Ebba Masalinin käsialaa. Masalinin kuvitukset ovat hienoja, tunnelmallisia, voimakkaita mutta samalla herkkiä. Taidemaalari ja kuvittaja Ebba Masalin syntyi Mikkelissä 1873 ja nämä hänen mustapohjaiset 1900-luvun alussa koulujen opetustauluihin tekemänsä kuvitukset ovat varmastikin hänen tuotannostaan tunnetuimpia. 

Ostin taulun lisäksi muutaman postikortin erilaisilla kasvikuvituksilla. Näitä voikin sitten kehystää ja laittaa seinälle myöskin. Taito Itä-Suomi painattaa taulujen ja korttien lisäksi Masalinin kuvituksia myös tekstiileihin kuten pussilakanoihin ja keittiöpyyhkeisiin. 

Jäälyhtyjä

Tässä näin maaliskuun pakkasille helppo ja kaunis talvinen sisustusvinkki ulos. Eli itselläni hieman välillä unholassa ollut klassinen jäälyhty, josta saa tuunattua astetta jännittävämmän laittamalla jotakin koristeita sankoon jäädyttämisvaiheessa. Koristeet voivat olla havuja, ruusuja, tulppaaneita, kanervia tai vaikka käpyjä. Tässähän on vain mielikuvitus rajana!

Oma lempparini on käyttää jo hieman nuupahtaneita leikkokukkia tähän. Yli 15 asteen pakkasessa jäälyhty jäätyy yleensä päivän ja yön aikana, sitä pienemmissä pakkasasteissa menee useampi vuorokausi. Tällä kertaa tein jäälyhdyn havuista. Havut pysyivät hyvin ämpärin pohjalla itsekseen. Mikäli käyttää jotakin täyttövaiheessa pintaan nousevaa koristetta, kannattaa laittaa vaikka ämpärin kansi tai joku muu paino päälle, jotteivat koristeet karkaa ylös.

Kun lyhty on jäätynyt, on hyvä ottaa hetkeksi ämpäri sisälle ennen kuin aikoo sen sangosta kipata. Tällöin jää irtoaa hieman sangon reunoista ja kippaus onnistuu helposti. Koristeltu jäälyhty on kaunis muutenkin, mutta voi toki sen kynttilänkin sinne laittaa myös. Näin kevättalvella on jo niin valoisaa, ettei paljoa kynttilöitä tulekaan enää käytettyä.

Lempimateriaalivalinnat

Tässä koosteena muutamia lempijuttuja kodin kiinteistä materiaalivalinnoista, jotka ovat osoittautuneet erityisen mieleisiksi käytössä.

Yllä olkkarin vaneriset käpylamput, jotka ovat olleet tosi mieluiset. Löytyivät jostakin valaisinverkkokaupasta ja olivat kivat myös kasata. Olkkarin valaistus muutenkin on kiva; katon ledit ovat säädettävät, joten voi vaihdella valaistuksen voimakkuutta tilanteen mukaan.

Laattavalinnat ovat osoittautuneet hyviksi nekin. Kylpyosasto- ja kodinhoitohuoneen lattialaatat eivät ole liukkaat, mutta ovat silti mukavan sileät jalan alla. Myös eteisen laatat ovat olleet tosi kivat ja pinta niissäkin miellyttävä. Pinta on karheampi kuin kylppärissä, eikä tosiaankaan liukas märillä kengilläkään kävellessä. Tässä aiempi Laattoja kylpytiloihin -postaus kylpytilojen laatoista ja Sisätyövaihetta ja lisää laattoja -postaus, jossa on kerrottu nuo eteisen laattojen mallit tarkemmin. Keittiön välitilassa maalaisromanttiset laatat ovat kiiltävällä pinnalla ja tummalla saumauksella, joten ovat helppo pitää puhtaana.

Kährsin tammiparketti on yhtä kiva kuin ennenkin. Toinen vaihtoehto olisi ollut toki laittaa ihan perinteinen lankkulattia. Mutta tämä parketti tuntui tutun omalta vaihtoehdolta, joten tähän päädyttiin sen kummempia pohtimatta. Parkettiahan voi myös hioa, jos joskus alkaa siltä vaikuttaa. Tämä on kuitenkin kokemuksen mukaan tosi kestävää parkettia, jossa ei normaali kuluma ja elämän jäljet paljoa erotu. Voit lukea tarkemmin parketista Tammea tassujen alle -postauksesta.

Pihlgren ja Ritolan Vanha Ahteen Sali -tapetti perinteisellä tapettikuosillaan on ihan tosi lemppari! Tapettitehtaan tapetit valmistetaan perinteisillä rotaatiopainomenetelmillä vanhoilla tapettikoneilla, niinpä tapetin pinta ja värit ovat erityisen kauniita ja nostalgisia.

Keittiön seinässä tehtiin Osmo Colorin Uviwax -uv-suojavahakäsittely. On kiva, että alkuperäinen kuusihirren sävy on jossakin esillä. Käsittely Uviwaxilla estää tai ainakin hidastaa auringon valosta johtuvaa kellastumista.

Siskonpaneeli -mäntypaneeli eteisessä on Lopen Rakennuspuun valikoimista. Bongasimme tämän paneelin joiltakin rakennusmessuilta. Tällä vaniljan sävyisellä puolipaneloinnilla tuli myös kivasti perinnetalon fiilistä. 

Listaukseen voi lisätä vielä takkaleivinuunimme, joka on takan osalta ollut kovassa käytössä ja on tosi kiva tällaisena mallina, että takka on olohuoneessa ja leivinuuni keittiön puolella. Malli on Tiilerin Amanda, Meillä muurataan -postauksesta voit lukea lisää takasta. Leivinuunia emme tosin ole ehtineet edes kokeilla vielä, mutta nyt pakkasilla on tarkoitus siihen tutustua. Täytyy ensiksi joillakin pataruuilla kokeilla kokkailua, että miten juuri tämä uuni käyttäytyy verrattuna aiemmin käytettyihin leivinuuneihin, voisikin laittaa vaikka hirvipaistit sinne mureutumaan. Myös riisipiirakoita ja klassista leivinuuniherkkua uunipuuroa tulee varmasti tehtyä. Tämä on siis oikea leivinuuni, eli tuli tehdään uuniin, eikä kyseessä ole takan tulisijalla lämmitettävä lämpöuuni.

Oikeastaan en tiedä muuttaisinko mitään valintoja muutenkaan, mitä taloon matkan varrella on tehty. Ainut asia, jota olen silloin tällöin pohtinut on, että olisiko ollut sittenkin mahdollista toteuttaa painovoimainen ilmanvaihtosysteemi. Se tuntui kuitenkin senhetkisessä valossa vaadituilla energiavaatimuksilla liian vaikealta ja lähes mahdottomalta toteuttaa, joten koneellisella mennään. Olen lueskellut kyllä, että aivan viime vuosina painovoimaisia ilmanvaihtoja on alettu taas tehdä uusiin taloihin.

Oikein mukavaa joulun aikaa kaikille!

Tammea tassujen alle

Yhteistyössä Kährsin kanssa

Lattian asennuksessa on päästy vauhtiin, aloitimme työn keittiön kohdalta. Parketti tuntuu kotoisalta materiaalilta lattiaksi meille ja lattiapinnoite onkin hankinta, jota ei ole tarvinnut yhtään miettiä. Meille on koko tämän raksamatkan ajan ollut selvää, että valitsemme saman Kährsin kolmisauvaisen ja silkinhimmeälakatun Como -tammiparketin, joka meillä oli aiemmassa kodissakin. Comoa on myös mattalakkaisena versiona.

Kährs on perinteikäs puulattioiden ja parkettien valmistaja, onhan yritys perustettu jo 160 vuotta sitten. Parketeissa on Woodloc 5S -pontit, jotka menevät kyllä tosi helposti paikoilleen verrattuna vanhempaan ponttimalliin, joka edellisen asunnon lattiassa oli. Yksittäinen lauta menee vaivattomasti ponttiinsa tiiviisti. Muutenkin parketti on tasalaatuista ja mittatarkkaa. Tilasimme parketit Parkettiliike Säkkinen Oy:ltä ja saimme samalla hyviä neuvoja Heikki Säkkiseltä. Hän sanoikin, että Kährsin parketti on laadukas ja hyvä tuote muovittomaankin lattia-asennukseen. 

Parketin alle valitsimmekin tällä kertaa korkkimaton vastaavan mestarimme hyväksynnällä. Kährsin suositus on höyrysulkuinen solumuovi uusille betonilattioille. Korkkimattoon päädyimme kuitenkin siksi, jotta koko asennus on muoviton ja hengittävä. Korkki alusmateriaalina on yhtä aikaa vaimentavaa, tukevaa ja hyvin betonin alkalisuutta ja kosteutta kestävää. Lattian betoni on meillä nyt kuivunut peräti 16 kuukautta, josta 10 kuukautta on ollut lattialämmitys käytössä, lisäksi alapohjan rakenne on meillä kuiva, paljon sepeliä ja alapohjan eristekerros on paksu. Solumuovin ja korkkimaton hintaero ei ole kovin suuri, nämä meidän on tilattu Saksasta suoraan valmistajan verkkokaupasta. Suomesta korkkimattoa ei tuntunut helposti löytyvän. Matto on kaksi millimetriä paksua ja tuossa paksuudessa korkkimatto on hiukan hauraampaa, joten asennuksessa on oltava hieman malttia.

Vaikka puu on herkkä materiaali, tässä sauvatammiparketissa aiempien kokemuksiemme mukaan koiran kynnenjäljet ja muut arjen kolhut eivät näy häiritsevästi. Kolhut sulautuvat luontevasti parketin eläväkuvioiseen pintaan, eivätkä siitä mitenkään paista. Lisäksi vertaillessa uutta parkettia vanhaan kymmenen vuotta sitten tehdyn lattian palaseen, ei eroa juurikaan tammipinnassa näy ja vain parkettilaudan piiloon jäävä runkomateriaali on vaihtanut hiukan väriä.

Vielähän tuossa muutama pinossa on odottamassa, mutta pala ja pontti kerrallaan tämäkin työ tehdään. Erittäin joutuisaa ja miellyttävimpiä työvaiheita tähän mennessä työmaalla. Onpas mukavaa saada viimein betonit piiloon! Jalkalistat tulee meillä samaan sävyyn Kährsin tammiviiluisilla jalkalistoilla.