Jouluvalaistuksia ja valmisteluja

Talvi on ollut kyllä tähän mennessä aivan uskomattoman kaunis ja luminen. Talokin on kuin kermakakku kaiken tämän lumikuorrutuksen alla.

Pimeät illat houkuttelevat valaisemaan joulukotia lyhdyin, jouluvaloin ja havuin. Havut ovat aina niin kauniita ja perinteisiä talvikoristeita. Samalla kun otan havuja koristeeksi, laitan yleensä muutaman hämäämään jäniksiä hedelmäpuiden varsia vasten. Vaikka hedelmäpuissa onkin toki verkot suojana, menee hanki välillä talven aikana niin korkeaksi, että jänis voisikin päästä kurkottelemaan korkeammalle.

Pipareita on leivottu ja piparkakkutaloja pystytetty. Tänä vuonna kokeilin myös havukranssin tekoa. Askarteluun sopivaa rautalankaa oli valmiina jemmassa ja eihän kranssin teko niin hankalaa ollutkaan tosiaan. Tein kranssipohjan ihan sanomalehdestä rullalle kieputtamalla ja teippaamalla liitoskohdan. Pajusta voisi toki myös kieputella renkaan ja siitä tulisi varmastikin parempi ja jämäkämpi pohja kranssille. Sitten vaan parin-kolmen oksan nipuissa otetaan havuja ja kieputetaan niitä pohjan ympärille rautalangalla. Lopuksi muotoillaan rautalangasta ripustuslenkki kranssille. Kranssin voi koristella miten haluaa vaikka kävyin, nauhoin tai joulupalloin. Ja havuthan saa tähän kätevästi vaikka jos joulukuusen alaoksia tarvitsee karsia sisälle tuodessa. Kranssiin voisi myös käyttää erilaisia havuja; kuusen, männyn, tuijan tai eri lajikkeita näistä, niin kranssiin saisi mukavaa vaihtelua.

Mukavaa ja tunnelmallista joulun aikaa kaikille!

Kesän puutarhakooste

Talvi onkin jo ovella, joten vähän on myöhässä tämä puutarhakesän koostaminen. Mutta ei voi mitään, syksy on mennyt meillä sairastellessa angiinaa ja sen liitännäisiä, itselläni on menossa jo toinen antibioottikuuri, toiset perheenjäsenet onneksi selvisivät yhdellä kuurilla. Mutta jospa tästä joulua kohden helpottaa ja mikäpä tässä postauksen myötä muistellessa viime kesän lämpöä.

Mansikkamaa oli kesän iloinen yllättäjä, sillä se kypsytteli mansikoita joka päivä koko kesän ajan aina muutaman marjan päivässä. Lajike on polkaa ja nyt tulleista rönsyistä sai hyvin lisää taimia tulevalle kesälle. Mansikkamaan reunassa oleva siemenestä kylvetty metsämansikan makuinen reunamansikka yllätti kypsyttelemään lokakuun alussa vielä loppuhuipennuksena kesän suurimmat mansikat. Myös kasvihuoneen punakukkainen amppelimansikka teki ahkerasti marjoja koko kesän. Kasvatin viime kesänä myös syötäviä kukkia, eli kuvan ruiskaunokit ovat kasvihuoneen antimia.

Maissit olivat koko kesän kasvihuoneessa ja kerkesivät kypsyttää ihan täysikokoisia maissintähkiä. Kasvihuonekurkku ei sen sijaan onnistunut tänä vuonna. Luulen, että oli virhe laittaa kolme tainta samaan kasvatuslaatikkoon, niille ei varmaan riittänyt oikein ravinteita. Ensi kesänä siis vain kaksi tainta laatikkoonsa. Avomaankurkut tekivät kyllä satoa, eivät tosin niin paljoa kuin viime vuonna. 

Laventeli kukki koko loppukesän ajan ja nyt tajusin hyödyntää tuota ihanaa yrttiä pitkin kesää. Koska kun kukintoja ottaa jatkuvasti käyttöön, se myös tekee niitä lisää. Kävimme vuonna 2010 Ranskassa Provencessa laventelinviljelyalueella pellon laidalla ja niin vain toi kesäinen laventelin tuoksu mieleen tuonkin reissun. Käytän yrttiä jalkakylvyissä ja pienissä tuoksupusseissa vaatehuoneessa. Nyt on meneillään uusi yritys saada laventeli talvehtimaan tällä kertaa maahan kohopenkkiin istutettuna.

Tomaateista yksikään ei ehtinyt kypsyä kasvihuoneessa, kun ilmat alkoivat viiletä, joten keräsin raakileet kypsymään keittiön pöydälle. Hyvin ne kypsyvät sisälläkin ja auringon makeus niissä on näinkin kypsyneenä. Koko elokuun lopusta lokakuun alkuun syötiin siis omia tomaatteja, ei tarvinnut kaupasta ostaa. Pakastimeenkin sain vähän tomaattia kun suurin osa kypsyi yhtä aikaa. Kesän aikana kasvihuoneessa muutamiin runkotomaatteihin tuli latvamätää, jonka kuitenkin sain aisoihin ja vain muutama raakile meni piloille. 

Paprikat muuttivat niin ikään sisälle ilmojen viilennyttyä ja ne ovat kypsytelleet pikkuhiljaa satoaan. Vielä pari paprikaa on tuossa kypsymässä, kohta saa ottaa ne syötäväksi. Paprikahan on monivuotinen kasvi, vaikka sitä yleensä yksivuotisena viljellään, joten koetan tällä kertaa jos nämä vaikka selviäisivät talvesta. 

Puutarhan kesä

Kesäkuu kallistuu jo loppua kohti, joten tässä pieni katsaus puutarhan puolelle. Iloinen yllättäjä on kasvihuoneessa asustava amppelimansikka, joka on nyt parin viikon ajan kypsytellyt mansikoita tasaista tahtia. Näin ensimmäisen kerran viime kesänä tällaisen punakukkaisen mansikan ja onhan se ihan jo kukkienkin puolesta tosi nätti. Palramin kasvihuoneessa on ikkunalevyjen välissä kiskot, joihin voi hommata lisäosana kiinnikkeet ja viritellä niihin esimerkiksi amppelikoukkuja tai muita tukirakenteita kasveille.

Kasvihuoneessa talvehtinut laventeli ei selvinnyt, joten hankin keväällä uuden. Viime kesästä viisastuneena se on istutettu hiekkapitoiseen yrttimullalla jatkettuun kohopenkkiin ja toivottavasti se tuossa viihtyy ja leviääkin tai jos sitä saisi lisättyä pistokkaina. Kukinta on laventelissa juuri alkamassa. Tomaattien kanssa saa olla valppaana varkaita poistamassa. Muutama kerkesi kasvaa jo tosi suureksi, vaikka niitä kuinka yrittää vahtia ja poistaa mahdollisimman pienenä. Yksi tomaatin raakile lehtien välistä näyttää kurkistelevan, muut ovat kukkavaiheessa. Tomaattia on neljää lajiketta tällä kertaa, joista yhden kylvö jäi aika myöhäiselle, joten katsotaan ehtiikö se tehdä tomaatteja.

Kasvihuonekurkkua on kahta lajiketta ja maissitkin asustavat tällä kertaa kasvihuoneessa. Jos tila loppuu, siirrän loppukesästä maissiastian ulos, mutta saavat olla toistaiseksi kasvihuoneessa, kun tuntuvat siellä viihtyvän. Viime kesänähän oli ensimmäinen maissikokeilu ja pikkuruiset maissintähkät ne ehtivät silloin tehdä. Katsotaan miten tänä vuonna käy, kun ovat nyt tuolla lämpimämmässä. 

Herneiden tukikepit ovat työn alla, kesäkurpitsat kukassa, retiisejä on syöty jo muutamassa salaatissa ja siemenestä kylvetyt samettikukat ovat alkaneet kukkia. Porkkana ja palsternakka on kylvetty ämpäreihin tällä kertaa. Kesäkurpitsoiden kanssa tein viime vuonna sen virheen, että istutin taimet liian kauas toisistaan. Kesäkurpitsa on normaalisti kai helppo ja satoisa kasvatettava, mutta se tarvitsee ristipölytyksen eli nyt taimet on istutettu lähekkäin penkkiin. Meillä on myös pikkuinen mansikkamaa, jossa viime kesänä ostetut Polka-lajikkeen taimet tekevät nyt ensimmäistä satoa. Ihan raakileita ovat kyllä vielä.

Keväällä kasvihuoneeseen on istutettu nyt sitten se viiniköynnös. Lajikkeeksi valikoitui Somerset Seedles, joka on talvenkestävä ja makea hyvä syöntirypälelajike. En tiedä joko tämä ensi vuonna voisi tehdä satoakin, mutta kunhan nyt kotiutuu paikalleen.

Tomaatit, kurkut, kesäkurpitsat, maissit ja paprikat on kasvatettu kaikki enimmäkseen viime tai edellisinä vuosina hommatuista siemenistä. Tomaattia hankin muutaman eri lajikkeen siemeniä keväällä, mutta ne tulevat kokeiluun vasta ensi vuonna. Taimikasvatusvaiheesta lähtien tämä puutarhan hoito vie minulla aikaa noin puolisen tuntia päivässä kasteluineen ja muine hoitoineen. Kun jakaa vähän hommia eli jonakin päivänä kastelun lisäksi vaikkapa lisää varastolannoitusta, askartelee tukikeppejä tai poistaa tomaatin varkaita, niin ei ole mitenkään kovin aikaa vievää kyllä ylläpitää tällaista pikku keittiöpuutarhaa.

Tilliä en ole saanut onnistumaan tänäkään vuonna, joten kokeilut jatkuvat. Onkohan tilli jotenkin vaikea kasvatettava? Kalaruokien ystävänä se olisi kiva kaveri yrttimaalla, ehkä se joskus onnistuu. 

Oikein ihanaa kesää ja alkavaa satokautta kaikille!

Äänikirjoja ja kevätsiivousta

Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä  

Luen paljon kirjoja ja mieluiten kyllä luen ne edelleen aivan klassisessa muodossa, samoin kuin sanomalehdetkin. Pari vuotta sitten kuitenkin kokeilin äänikirjapalvelua ja joissakin tilanteissa opin kuuntelemaan kirjan myös luettuna. Siivoaminen, haravoiminen tai vaikka polttopuihin liittyvä homma on sopivaa aikaa kuunnella äänikirjaa. Joskus kyllä haluan keskittyä täysin kuunneltuunkin tarinaan ja silloin en tee muuta. 

Äänikirjat on siitä kivoja, että ne ovat sopiva matalan kynnyksen ovi astua taas kirjojen ja pitkien kerrottujen tarinoiden maailmaan, jos tällä selailun aikakaudella kirjojen lukeminen on jäänyt vähemmälle. Jotkin kirjat sopivat kyllä minusta paremmin itse ajatuksella kaikessa rauhassa kirjan sivuilta luettaviksi, kuten erilaiset oppaat tai filosofiset syvällisemmät tarinat, joita vanhat kirjallisuuden klassikot ovat. Kuitenkin etenkin elämäkerrat toimivat minusta hyvin kerrottuina ja äänikirjojen lukijat ovat nykyään tosi hyviä ja taitavia. Moni kirjailija lukee kirjansa myös itse nauhalle, mikä on mukavaa sekin.

Itselläni on tällä hetkellä tai hiljattain ollut kuuntelussa mielenkiintoinen Heikki Mansikan Hornet-lentäjä, Mirkka Torikan koskettavaakin koskettavampi Rakas katastrofini ja Helena Telkänrannan Millaista on olla koira -kirja, joka sisältää uutta tutkimustietoa koirista. Joskus tämä äänikirjahomma toimii jopa kannusteena, eli Lotta-Sofia Saahkon Matkalaukkulapsuuden olen varannut tämän kevään ikkunanpesukuunteluksi. Toimii, kun ei malta odottaa että pääsisi kuuntelemaan!

Jos ei ole vielä tullut kokeiltua äänikirjapalveluita, voi tästä linkistä ottaa kokeiluun *BookBeatin kuukauden ilmaisen kokeilujakson. Jos jakson aikana tuntuu, etteivät äänikirjat ole kuitenkaan oma juttu, voi palvelun perua ja sen voi muutenkin lopettaa milloin tahansa, vaikka jatkaakin palvelun käyttöä. Jos siis peruu palvelun kokeilujakson aikana, ei tule kuluja. Kokeilujakso sisältää 20 tuntia kuunteluaikaa, eli pari kirjaa saa siinä ajassa kuunneltua. BookBeatilla on valikoimissa 800 000 äänikirjaa, eli valikoimaa tosiaan riittää. Kirjat löytyvät kategorioittain ja uutuudet, jotka usein ovat medioissa esillä ja pinnalla ajankohtaisissa keskusteluissa, löytyvät heti etusivun listauksesta. Usein kuuntelenkin näitä uutuuksia, joita ei ehkä kirjastosta vielä saa kun varausjonot ovat pitkiä.

Palvelusta löytyy myös äänikirjoja muilla kielillä, joten näitä voisi hyödyntää myös vaikka omankin ruosteessa olevan lukiosaksan verestykseen tai uuden kielen opiskelussa kuullun ymmärtämisenä.

Mukavaa kirjakevättä kaikille painettujen tai kuunneltujen kirjojen parissa!

Kevättä kohti

Niin on taas talvi hujahtanut ja pitenevät päivät vievät kuin itsestään ajatukset kohti kevättä. Tomaatin taimet ovat jo hyvin nousseet kurkkimaan purkeista ja muutkin esikasvatukset on jo mielessä.

Odotan innolla tulevaa puutarhakautta, koska nyt on heti keväästä kasvihuone, jonne taimet voi siirtää jo aikaisin ja kasvukausi oikeasti pidentyy. Tästä voit lukea viime kesäisen kasvihuonepostauksen. Suurin osa käyttämistäni siemenistä on entisten vuosien jämiä piirongin laatikon jemmasta, jotakin kuten salaatin ja herneen siemeniä on hankittu lisää. Tulevana kesänä aion keskittyä viljelemään niitä vihanneksia ja kasviksia, joista varmimmin saa hyvän sadon ja mitä eniten omassa keittiössä käytetään.

Tomaattia eri lajikkeina, kasvihuonekurkkua, avomaankurkkua, salaattia, maissia, yrttejä, perunaa, hernettä, kesäkurpitsaa, retiisiä, pinaattia, chiliä, ruusukaalia ja sipulia ainakin. Porkkanoista on jemmassa entisiä siemeniä, samoin kukkakaalia. Porkkanoita en viime syksynä ehtinyt kylvää etukäteen, joten kylvö jää nyt keväälle. Ajattelin tällä kertaa kylvää ne jo vaihtelevan kasvukierronkin takia johonkin isoon ruukkuun tai astiaan. En ole onnistunut kovin hyvin porkkanoiden kanssa koskaan, varmaan kasvualustakin on ollut liian matala, joten kokeillaan uutta taktiikkaa tänä vuonna.

Keväällä on vuorossa myös odotettu viiniköynnöksen hankinta kasvihuoneeseen. Ja tietysti viimein myös omenapuiden istutus puutarhaan. Toivottavasti viime keväänä istutetut kirsikkapuut ja luumupuu ovat säästyneet myyriltä. Pitkäkorvat niihin eivät onneksi ole verkkojen ansioista päässeet käsiksi.

Ihanaa puutarha- ja muutakin kevättä!

Sähkönsäästöä maalämmöllä

Yhteistyössä KS-Geoenergin kanssa

Tänä talvena on ajankohtaista miettiä, kuinka kaikin tavoin voi säästää sähkönkulutuksessa. Moni myös seuraa sähkön hinnan vaihtelua ja on mahdollisesti vaihtanut sähkösopimuksen pörssisähköön.

Yhden työkalun lisää sähkön säästämiseen tarjoaa Niben maalämpöpumpun Smart Price Adaption -ominaisuus, joka kerää etänä sähköpörssistä seuraavan päivän sähkön tuntihinnat ja painottaa pumpun lämmöntuottamisen niihin vuorokaudenaikoihin, jolloin sähkön hinta on edullisinta. Valikosta voi itse säätää, kuinka paljon lämmitysenergian tuotossa haluaa painottaa näitä sähkön alhaisimman hinnan ajankohtia. Edullisemman yösähkön aikaan voi säätää lämmitystä joitain asteita korkeammaksi, joka siten tasoittaa päivän pienempää lämmitystehoa. Kannattaa kokeilla eri variaatioita ja katsoa, mitkä asetukset toimivat parhaiten omassa talossa. 

Smart Price Adaption -ominaisuus on ilmainen, mutta jotta se toimii on maalämpöpumpun oltava liitettynä nettiin. NIBE S -sarjan pumpuissa on myös sääennusteen huomiointi -toiminto, jota voi käyttää samaan aikaan pörssisähkön seurannan kanssa. Vaikkei itsellä olisikaan pörssisähkösopimusta, voi kuitenkin toiminnon avulla oman kotitalouden osalta pienentää valtakunnallisia sähkönkulutushuippuja, joka on tärkeää sekin sähkön riittävyyden kannalta. 

Maalämpöjärjestelmän alunperin oikeanlainen mitoitus on avainasemassa sähkön säästössä. 

KS-Geoenergi teki meille mitoituslaskelman jo maalämpöjärjestelmän toteutusta suunniteltaessa. Voimme lämpimästi suositella meille maalämpökaivon porannutta KS-Geoenergia, joten mikäli suunnittelmissa on maalämpöjärjestelmä uudiskohteeseen tai korvaamaan entisen lämmitysjärjestelmän, kannattaa olla yhteydessä yritykseen suunnittelun ensi metreillä.

Maalämpöhän on jo lämmitysmuotona muutenkin suoraa sähkölämmitystä edullisempaa, koska se tarvitsee ainoastaan kolmasosan sähköä saman lämmön tuottamiseen. Lämpimän käyttöveden kulutuksen vähentäminen on oleellista sähkön säästössä maalämpöjärjestelmälläkin lämmitettäessä. Niinpä maalämpöpumpussa on hyvä olla erikseen käyttöveden ja lämmitysveden tuotanto. 

Alla näkyy vertailuna kuvat oman sähköyhtiömme sivuilta otetusta kulutusseurannasta. Ylimmässä kaaviossa on talon sähkönkulutus 10.12. ennen kuin otimme Smart Pricen käyttöön. Kuvasta näkee, että sähkönkulutus on melko tasaista päivän mittaan, tällöin kulutuspiikki on osunut illan saunomiselle ja siten vedenlämmitykselle. Alemmassa kaaviossa taas on sähkönkulutus 21.12., jolloin kulutus on selvästi painottunut edullisiin yön tunteihin, jolloin maalämpöpumppu on lämmittänyt.